124 vuotta

Onhan ollu kylymä viikko! Talavi päätti yrittää tulla takaasi.

Maanantaina saatihin Tiia vahavistukseksi meirän toimistolle. Perijantaina tuntuu jo siltä, jotta se on aina kuulunu porukkahan. Maanantaina taukkaaltihin myös sähköjen kans. Harijoottelijan ja Suvin työpistehille ei tullu ollenkaa virtaa. Ei muuta ku soittelemahan pomolle, joka puolestansa soitti vuokranantajalle. Onneksi vuokraisäntä tuli saman tien ja sai sähköt pelaamahan. Oli viikonloppuna käyny säätämäs jotaki automaattisulakkehia ja siitä johtuu, jotta osa pistokkehista oli pimiänä.

Tiistaista torstaihin meillä oli pääkonttorilta harijoottelijan oma ohojaaja paikalla. Kun hän ei oo meirän toimistolla, niin Suvi ja Tiia ohojaa tarvittaes.

Keskiviikko meni jos jonkillaases säätämises. Oli selevityspyyntöä ja virheilimootusta niin, jotta tuntuu ku ei olsi koko päivänä saanu mitää aikahan.

Torstaina oli vepinaari (= webinaari) lomapalkkalaskennasta. En tainnu tulla hullua hurskahammaksi siitä. Jos jotaki kirijootti ylähä, niin seuraava asia meni sillä välin ohi. Onneksi se tuloo tallentehena, niin jotta voi kattua vaikka vain pätkän kerrallansa, jos on tarvesta.

Eileen satoo lunta koko päivän. Ehkä siitä syystä meirän lintulauralla oli maharottoman vilikasta, vaikka en ollu käyny eres täyttämäs kippoa. Oli musta- ja punakylykirastahia, oli sinitiaasia, punatulukku, peippoja, pikku- ja vihervarpuusia, viher- ja järripeippoja sekä urpiaasia. Varmahan varttitunnin seuraalin klasista ja ajattelin, jotta kuinka suuresti tällääsistä hetkistä voi olla onnellinen. Nyt on viimmeeset jyvät ja talipallot menos. Luulen, jotta alakaa olla taas jyvät lopus, niin ahkerasti sielä on vieraaltu.

Tänään mulla oli tieros 124-vuotispäivät. Vähä jännitti. Ei itte juhulat, mutta kesärenkahilla ajelu. Mettätaipalehella oli välillä ihan täys talavi, välillä kauhia rospuutto. Mutta juhulat oli oikeen onnistunehet. Vietettihin nimittään Raijan kans yhtöhööset syntymäpäivät. Ja selevisin siis reissusta iliman kolhuja.

Mun synttärilahaja koostuu monesta osasta. Oli saintpaulia (josta heti kerroon Raijalle, jotta ne mä onnistun aina tappamahan), oli ievanan arvokas lahajakortti, ihastuttava suklaalevy…

ja sitte tämä:

Vähäkö repesin nauruhun, ku sain paketin auki 😀 Miksen mä keksi ikänä mitää yhtä hauskaa?!

Tällä viikolla oli vuoros joulukalenterin luukku nro 16 Hot Toddy Naughty. Erikoonen färi, josta kyllä tykkään aika kovastikki. Olis vain pitäny pistää kaks kerrosta. Nyt jäi paikka paikoon vähä läpikuultavaksi.

– Ja joo, kynnen reunat on tarkootuksella maalaamata. Oon nuoresta asti teheny samalla lailla, ku luin jostaki, jotta sillä konstilla saa kynnen näyttämähän sirommalta. Mullahan on osa kynsistä luonnostansa ihan kapeeta, mutta osa taas ei.