Kotitöiren kirimistä

Sattunehesta syystä pukuhuones on ollu viimme viikkona vähä vähemmällä käytöllä. Pyykkikones on osan aikaa ollu pois käytöstä ja kuivausrumpu melekeen koko aijan. Ny, kun ne on saatu takaasi omille paikoollensa, on tullu aika kesyttää pyykkikaaos.

Nyt on vielä ylimäärääsiäki lakanoota ja hantuukia, ku poijan porukka oli käymäs. Niitten pesemisellä ei olsi ollu niin kiirus, ku lupasivat tulla seuraavan kerran vasta juhannuksena, mutta sama kai tuo on pestä neki valamihiksi.

Osan pyykiistä sain terassin narulle satehensuojahan, mutta lakanat ja hantuukit oon kuivattanu rummus. Vettä alakoo tosin tulla vasta ehtoopäivällä, mutta en ny vasite (= varta vasten) viittiny vierä pyykkiä pihanarulle kastumahan.

Ennen satehen alakua kerkesin käyrä keräämäs muutaman sangoollisen ryönää puskien juurelta. Lähinnä nokkoosta, voikukkaa ja heinää. Isäntä on ollu ahkerana puupinolla tekemäs polttopuita. Nyt voirahan hyvällä omallatunnolla viettää tupa-aikaa.

Pistin nelijä pullon loppua vanhoja hajuvesiä feispuukin roskalavalle ja ilahruun suunnattomasti, ku ensimmäänen varaaja haluaa vierä ne vanhuksille. Kuulemma pyhisin ja juhulapäivinä vähä tuoksutellahan. Jostaki syystä se oli niin syräntä lämmittävää, jotta pistin samahan pussihin yhyret jämälankasukat joko tälle hakijalle ittellensä tai jollekki vanhukselle annettavaksi. Ja kirijootin korttihin kiitokset heille, jokka huolehtii meirän vanhuksista, joillekka me oomma niin palijosta velekaa.

Advertisement

Tuulisen päivän tuusasteluja

Tuusastaa (= puuhastella).

Tänään tuuli sen verran reippahasti, jotten eres harkinnu lenkille lähtyä. Pihalla oon käyny tasan niin palijo, jotta kävin linnuulle viemäs ruokaa ja keräsin kynttilälyhyryt pois pihalta. Ja postin kävääsin hakemas.

Oon ollu harvinaasen pirtiällä päällä (tekikö loma tehtävänsä?) ja ensimmääseksi aamulla vaihroon lakanat. Pistin pesuhunki saman tien, jottei oo huomenna vaivoona.

Sitte rupesin pienentämähän ruokahävikkiä. Olin tuonu erellisviikonloppuna turhan palijo juustoraastetta ja sille piti keksiä jatkojalostusta. Sitä varte olin ostanu lehtitaikinalevyjä ja kinkkukuutioota ja tein pasteijoota. Muutama pussillinen tuli pakkaasehenki. Vähä maistettihin lämpimääsiä ja torettihin, jotta eikähän ne syöryksi tuu.

Ruaaksi ikivanhaa reseptiä mukaallen ulukofileepiffiä (sinappia, suolaa, mustapippuria, jauhotus, paisto ja patahan hautumahan kuullotetun sipulin, porkkanasilipun ja valakosipulisen tomaattimurskan kans). Sillä välin ku lihat hautuu uunis, tein porkkanaraastehen ja lisäsin sinne vähä kurpitsapikkelssiä, keitin pernat ja tein ruskian soosin, mihinkä nakkasin vielä viimmeeset juustonmurut. Totesin, jottei mitää mestaruusluokan ruokaa, mutta voitti kyllä Wanhan Aseman soosin…

Ruaan jäläkihin sain lakanapyykin pois kuivausrummusta ja hain postin. Sitä lujeskelles meni joku tovi.

Sen jäläkihin kuvasin Anjuskalle kaikki 38-kokooset sukat, ku hän tilas miehellensä sukat ja kysyy, josko mun tekelehistä löytyys hänellekki sopivat. Mittasin samalla kaikki valamihit sukat ja lajittelin koon mukahan lootihin. Ei tartte joka kerta mittaalla, ku joku kysyy.

Ninotska jo valitti ittellensä yhyret jämälankasukat ja ne pistin lähetysvalamihiksi. En viittiny tänään lähtiä niitä viemähän postihin, kun ei ne kumminkaa ennen maanantaita lähäre mihinkää.

Ku sukat oli järijestykses, tyhyjäsin käsilaukkuni ja siirsin kamat toisehen laukkuhun ja pistin vanhan laukun Feispuukin roskalavalle, jos sen vaikka joku tahtoos.

Sitte päätin aloottaa palapelin kokuamisen. Oon saanu sen muksuulta jo ainaki pari vuotta sitte joululahajaksi ja isäntä on jo joku aika takaperin teheny mulle levynki, minkä päällä saan sen kasata. Senki kans sain aikaa kulumahan vaikka kuinka kauan, enkä saanu ku reunat valamihiksi. Tuloo olemahan mielenkiintoonen projekti, ku palat on mustavalakoosia ja tarkootus on, jotta valamis työ sitte färitetähän. Mukana oli 3D-klasikki, millä pitääs valamihin työn nähärä kolomiulotteesena. Mallikuvis se kolomiulotteesuus kyllä toimii, mutta en tierä, kuinka se multa onnistuu. No, se on sen aijan mures. Ku ny sais sen ensi kasattua. 🤣

Jouluvalamistelut jatkuu

Tänään heräsin jo vartin yli seittemän. Oli muka niin palijo kaikemmoista tekemistä tälle päivää, jotten tärittäny (= malttanut) nukkua pirempähän.

Ensiksi kuitenki nautiskelin kiireettömän aamupalan. Sillä lailla päivä lähtöö parahite oikeelle raiteelle.

Alootin päivän työt petivaattehien vaihrolla. Laitoon saman tien käytetyt lakanat pesuhun.

Sitte laitoon muutamat lahajat pakettihin.

Seuraavaksi alakasin puuron keittohon, koska tänään oli tekovuoros porkkanalaatikot. Muita lootia en meinaa teheräkkää itte. Loput hajetahan kaupasta.

Laatikootten kypsyes tein piparitaikinan. Jos huomenna vaikka leipoos ne pois. Sitte olis enää toiset pikkuleivät ja sen jäläkihin en muuta meinaa jouluksi leipua. Paitti jotta äsköön kävääsi häivähryksenomaasesti mieles, jotta pitääskähän yllättää porukka ja leipua korvapuustia. Tai pikkupullia kirsikkasilimällä (näkyy olevan aukaasematoon paketti koristekirsikoota kaapis). No, saas nähärä.

Voi olla, jotten kerkiä (= viitti), ku tänään alakasin tekemähän sitä flikan tuupihuivia. Pari tuntia istuun varmahan telekkarin ääres eikä sitä taira olla vasta ku 15 senttiä valamihina. Vielä saa jonku tovin istua, ennen ku on tarpeeksi mittaa. Ja sitte olis vielä miniänaluun pyytämät pitkävartiset sukat. Niitäki oon jo aloottanu, mutta en oo saanu valamihiksi ku toista vartta ehkä jonku 10 senttiä. Saattaa vielä mennä yötöiksi, jotta saan ne jouluksi valamihiksi.

Kesäloma

Ihan oli mukava lomapäivä. Heräsin vasta puoli kahareksan aikoohin ja vartin yli kahareksan olin vielä yövaattehis, vilikaasin kellua ja totesin isännälle, jotta ”Hah, toiset on ollu jo vartin töis.” Tuntuu hävittömän hyvältä olla arkipäivänä vapaalla!

Isäntä meni yhyreksäksi salille. Mä rupesin kirijoottelemahan joulukorttia. Tänä vuonna ei teheny sarijatyötä, vaan jokahinen kortti on erilaanen.

Ku sain kortit kirijootettua, menin laittamahan linnuulle evästä. Nyt on ollu niin kylymää, jotta ruokaa kuluu hyvääsesti. Ei haittaa, lintuja on niin mukava kattella. Täs on pyöriny vielä viis-kuus mustarastasta ja isäntä sanoo, jotta niitten porukoos hengaaloo yks tavallinenki rastas. Punatulukkuki oli jo tulos ruokinnalle, mutta se pelijästyy ku mä kurvasin yllättäen nurkan takaa näkyvihin.

Ku isäntä tuli salilta, lähärettihin kaupungille. Mulla oli tavoottehena löytää flikalle kaulahuivilangat. Oli nimittään joululahajatoivehena muhkia tuubihuivi. En oo vielä keriinny aloottamahan, jotten tierä, toteutuuko toive.

Ja – yllätys, yllätys! – isännän toivehesta käytihin Piikis syömäs.. Sitte ajeltihin Prismahan ja lastattihin kärryt täytehen ruokaa ja leipomatarvikkehia.

Kotia tultua piti hetken hengähtää ennen ku alakasin lanttulooran tekohon. Muuta en tälle päivälle suunnitellukkaa, koska mulla oli ehtoolla kansalaasopiston oppilasyhyristyksen jouluruokaalu. Tämä oli hyvä harijootuskierros joulua varte: ensimmäänen ähky. Mutta ku oli niin hyvää!

Ai niin – ku sielä palakintojenjaos Vuokko sanoo mulle, jotta musta on tullu isoonsiskoon näköönen, niin nyt tuola jouluruokaalus Tuula sanoo, jotta mä oon serkkuni Katriinan näköönen. 😂 Emmä sitte vissihin muistuta enää ittiäni ollenkaa.

Joulu meni – ja niin meni flikkaki

Flikka tuli keskiviikkoehtoolla. Tai tarkemmin sanottuna isäntä haki sen Oulusta asti. Syötihin ensimmääset joulupuurot siinä iltapalaksi ja jonku aikaa höpöteltihin ennen ku väsy vei voiton.

Poijan väki tuli aattoehtoolla. Sovittihin, jotta lahajojen jako on klo 22.30, jotta vävypoika pääsöö etäyhteyrellä mukahan. Se ku jäi Metku-mumelin kans kotia. Ja niitä lahajoja oli ihan maharottomasti! Ei meillä oo sellaasia röykkiöötä ollu eres silloon ku muksut oli pieniä.Mäki sain vaikka kuinka palijo kaikkia ihanaa, niinku esim.

Tekemistä

Nämä mä sain flikalta. Tuola sukkaleheres oli jo monta ireaa ens joulun lahajooksi!

Herkuttelemista. Tosin (onneksi) nuo toffeet ja konvehtirasia oli isännän kans yhtöhööset.

Kaunistautumista (?)

Koristautumista

Sisustamista

Nämä mätsäs näin hyvin yhtehen, vaikka kaitaliina on Ninnulta ja kynttilä poijalta ja miniänaluulta.

Saunoomista

Nukkumista (toinen tyynynliina on kumminki isännälle).

Kokkaamista. Tääki oli yhtöhöönen lahaja. Isäntähän meillä enämmän kokkaa ku mä.

Lämmittelemistä. Viittahuivi flikalta.

• 

• 

• 

Tää oli yllätys, jota arvostan suuresti. Poika oli itte teheny mulle tuon kukan prikoosta. (Klikkaamalla pääsöö kattomahan kuvat oikian kokoosina.)

Vävypoijan tuuraaja

Ku vävypoika ei itte pääsny ny tänne joulua viettämähän, niin se lähetti tuuraajan. 😁

Jotaki pientä kerkesin tikuta joululahajooksi.

• 

• 

• 

• 

• 

Flikka lähti tänään kotia. Tai tarkemmin sanottuna isäntä lähti viemähän sitä Ouluhun asti. Ja poika lähti joukkohon, jotta se saa morijestaa vävypoijan ja varsinki Metkun. Flikka jo lähetti vireota, kuinka Metku auttoo vävypoikaa pakettien aukaasus. 💝 Ihan yhtä innokkahasti ku penikkanaki.

Surullista täs joulus oli se, jotta minen kuule erelleenkää mitää. Koin olevani hyvin ulukopuolinen, ku en kuullu toisten keskusteluusta mitää enkä voinu niihin osallistua.

Jussirasat

Tää on Sallalle ku en löytäny netistä näitä. Mä en muistanu vuotta (näytti olevan 2001) ja leherenki muistin väärin. Tää oli Novita & Moda -leheren kilipaalu.

Mä tein niille ohojeekki oikeen omalla äirinkielelläni, muttei ne ollu kelevannu.

Niitten oli pitäny suomentaa ne.

Hei, mennähän kaikki yhtä aikaa!

Mulla on ollu jämälankasukkaprojekti käynnis jo pitkän aikaa, ku jostaki syystä kätkööhin on kerääntyny hervotoon määrä lankojen loppuja. Mitää ei oo niin palijua, jotta niistä yksistänsä sais tehtyä jotaki. Niimpä mä oon päättäny hävittää ne langat sukiksi.

Mä oon tavannu omat sukkani teherä aina jämälangoosta. Oon nimenny ne hyväntuulensukiksi, ku mua useemmiten huvittaa, kummä kattelen niitä.

Tään rojektin aikana mä oon kaverien riesaksi laittanu tekemistäni sukista aina kuvia feispuukkihin. Nyt sitte käytihin niin hassusti, jotta yks kaveri oli tiistaiehtoolla kommentoonu, jotta hän ostaa multa heti sukat, ku mä alakaan myimähän niitä. No, hyvänen aika, siinähän niitä on valamihina jo monet, jos vain löytyy mieluusat ja oikian kokooset. Sitte toinenki kaveri tilas parit sukat ja yhtäkkiä multa oliki tilattu kuuret sukat! 😮 Toki oon teheny molemmille tilaajille ennenki sukkia, jotta tietävät jo, minkämoista jäläkiä mun vartahilta (= puikoilta) putuaa.

Toiselle löytyy jo valamihina olevista parit sopivat ja lupasin ne laittaa matkahan vielä ennen pääsiäästä. Sitä varte mä menin keskiviikkona töiren jäläkihin kattomahan löytyyskö postista (S-Marketin palavelupiste) pussikuoria, johonka ne mahtuus. Yllätys oli suuri, ku sielä oli piha täynnä autoja, niinku minä tahansa tavallisena arkipäivänä nelijän jäläkihin.

Mä en kumminkaa löytäny tarvittemaani ja jouruun poikkiamahan vielä Tokmannillekki. Enkä löytäny sieltäkää. Piti kattella kotua tarpeeksi isoo kuori ja laittaa se menemähän pakettina, koska se on halavempaa ku kirijehenä lähettäminen. Samalla lähetin miniänaluulle yhyret sukat, ku se kertoo huovuttanehensa pilalle aikaasemmin antamani. Ja koska sillä on kohta nimipäivä.

Postiloota tyhyjennetähän nykyään jo puoli nelijältä, joten töitten jäläkihin sinne ei kannata vierä mitää, mikä pitääs saara samana päivänä lähtemähän. Niimpä mä päätin, jotta mun pitää vierä ne torstaiaamulla ennen töihin menua, jotta ne kerkiää eres lähtiä matkahan. Muuten se makaas postis tiistaihin asti.

Olin kaupalla jo puoli kahareksan mais. Ja mitä ihimettä! Kaikki muukki oli. Oli ilimeesesti ollu jo hyvän aikaa, ku kolome kassaa paahtoo täysillä ja jonua oli joka kassalle. Mäki jouruun vähä pakettieni kans orottelemahan.

Kovasti on virallinen taho suositellu käymähän kaupas sellaasehen aikahan, ku ei muita oo. Koskahan se mahtaas olla? Ei näköjään ainakaa heti ennen tai jäläkihin töiren. Ne näyttää olevan ruuhkaasia aikoja. Enkä mä oo eres tienny, jotta täälä on nuon palijo väkiä. 🤣 Pitääs vissihin olla ennustajanlahajoja, jotta tietääs, koska ei olsi kovin palijo muita liikentehes. Muutoon sitä on aika vaikia arvata. Mutta hei, ei siinä mitää. Mennähän kaikki yhtä aikaa!

Lievää innostusta…

Ku Sari innostuu mun käsitöistäni feispuukis ja halus tilata vielä lisääki, niin mä oon eileen istunu varmahan ainaki kolome tuntia makuukamarin laattialla kattelemas erilaasia mallia valittavaksi.

Mun piti käyrä kattelemas lankojaki jo ensimmäästä työtä varte, mutta laiskuus iski. Päätin mennä vasta tänään, ku joka tapaukses olin menos kirijastohon ja kauppahan.

Aamusta pistin kumminki ensi lakanapyykin peseentymähän ja rummutin sen kuivaksi, ku kirijasto aukes vasta kahareltatoista. Sitte isäntä pyysi mua päivittämähän navikaattorinsa, ku sitä ei oo tehty vuosihin. Ja samalla piti kattua, löytyyskö Motonetista peruutuskameraa. Ei ollu hyllys, joten ei lähäretty sinne asti.

Käytihin ensi kirijastos. Mä rekisterööryyn (= rekisteröidyin) omatoimikirijastohon käyttäjäksi. En tierä, onko sille tarvetta, mutta ei ainakaa tartte aina varmistaa etukätehen, koska se kirijasto oikeen on auki.

Hoksasin siinä samalla, jotta mä oon saanu ensimmääsen kirijastokorttini 50 vuotta sitte. Sellaasen vaalianpunaasen paffikortin, johonka kirijattihin aina vuoren vaihtues uus vuosiluku. 😀

Mä opiin lukemahan nelijän vanhana ja ensi mulle lainattihin lukemista isoonvelijen kortilla. Kuuren vanhana sain oman kortin. Aika ahkerasti oon kyllä näinä vuosina käyny kirijastos.

Seuraavaksi käytihin ruokakaupas. Ostoslistan vois melekeen pitää kerrasta toisehen samana: maitua-leipää-kinkkua-kurkkua.. Kattastin lankahyllynki sielä, mutta se on kutistunu niin olemattomihin, jottei sieltä löytyny sellaasta, ku olsin tarvinnu.

Siispä kurvattihin vielä Tokmannille. Sieltä löytyy – ja mun ikäänku karkas vähä lapasesta… Otin nimittään kolomenmoista lankaa ja yhtä niistä varmuuren vuoksi kahares eri färis. Mutta pitäähän mulla olla esittää vaihtoehtoja Sarille 😀

Oli niin ihanaa pitkästä aikaa käyrä lankaosastolla. Sielolis ollu vaikka minkälaasia ihanuuksia ja tarijouksia ja poistoja. Aiva jo sormet syyhyää päästä aloottamahan, mutta jos ny tekisin ensi pois nuo sukat, mikkä on mulla tuola puolimoos.

Mähän oon viimme aikoona yrittäny tikuta vain nuosta langoosta, mitä kotua löytyy. Mutta ei nuo ylimäärääset langat hukkahan mee, kyllä mä niille käyttyä keksin. 😀

Kotia tultua vaihroon vaatteet ja lähärin pikkuusen käveleskelöhön. Mä en voi enää sanua, jotta käyn lenkillä. Kyllä se on enemmänki vain sellaasta sunnuntaikäpyttelyä näin arkenaki. Eikä matkakaa oo pituurella pilattu, tuliskahan siitä joku 2,5 – 3 kilometriä.

Vetelää on!

Tänään on isännän syntymäpäivä. Se kielsi ostamasta mitää lahajaa, mutta myöntyy, jotta saan teherä kakun.

Ennen kakun kasaamista piti kumminki käyrä kaupas. Ja sitä ennen kantaa petivaattehet parvekkehelle tuuleentumahan.

Kauppareissulla törmäsin työkaverihin tuolta viimmeesimmästä työpaikasta. Sanoo ollehen niin hilijaasta, jotta heille on eherootettu talavilomien pitämistä nyt. Kyseli, miksen oo yhtää käyny. Oli rouvaki ihimetelly, onko hän loukannu mua jotenki, ku en oo pistäytyny. Tuumasin, jottei taharo viittiä tulla ku ei oo mitää asiaa. Liisa antoo luvan käyrä, vaikkei ostakkaa mitää 😀 Mutta on tympiää mennä toisten työpaikalle, niillä kun voi hilijaasenaki aikana olla muutaki tekemistä ku seurustella entisten työntekijöötten kans. Lisäksi tuntuu vähä kerijoolle menolta, ku oli puhetta, niistä laskutusten teoosta, mutta ku ei oo mitää kuulunu. Mutta nyt on vain ollu niin rauhallista, jotta he on keriinny hyvin teköhön laskutukset itte. Heillä on ny työharijoottelija, mutta ei oo kuulemma oikeen tehollista työntekua. Pakkaa vissihin paremminki vain haaveella hyllyjen välis. 😀

Oltaas varmahan plämpätty pirempähänki, mutta Liisa oli menos parturihin. Kyllä mun ny varmahan joku päivä pitää käyrä sielä, jotteivat luule mun aiva ylypistynehen. 😀

Kotia tultua kannoon petivaattehet tuvan puolelle lämpiämähän ja rupesin teköhön isännän kakkua. Mä oon aina tykänny teherä kakkuja ja ne on useen ollu jopa onnistunehia. Tänään ei ihan menny ku Strömsöös… Kokeelin uutta reseptiä. Jäi kuorrutus aiva liika veteläksi, ku en lukenu luin ohojeet huonosti.

Ku ”kakku” oli valamis, kerkesin laittaa lakanat petiihin ja sen jäläkihin piti ruveta (= ryhtyä) jo ruaanlaittohon. Ajattelin, teherä synttärisankarin mieliksi oikeen ”miesten ruokaa”. Siispä tänään oli tarijolla pernoja (= perunoita) ja pulled pork -soosia. Lihan ostin valamihina, en viittiny teherä itte aluusta asti. Olis pitäny alaata jo eileen ainoomahan. Seki näytti kelepaavan, vaikkei sekää menny ihan putkehen. Soosista tuli ensi liika sakiaa ja ku sitte lisäsin vettä, niin enkähän mä holahuttanu sitä niin reippahasti, jotta soosistaki tuli vetelää.

Ruaan jäläkihin isäntä tahtoo Minimanihin. Sielä oli joku porakones tarijoukses ja se kuulemma halus tarttoo ny justihin sellaasen. Kones ei kummikaa sitte ollu passeli, niin se jäi kauppahan. Mä en ollu yhtää shoppaalutuulella. Ainut, mitä mä koppahan keräsin, oli kaks taplettia (= tablettia). Mattoja vähä kattelin, jos olis löytyny olohuoneesehen uuret, mutta tulin sitte siihen tuloksehen, jotta vanhat saa luvan kelevata. Isäntä löysi jotaki pikkusälää euron laariista ja sitte se halus irtokarkkia, kun ne oli tarijoukses. Ihimiset oli aiva hulluna sekaamas niillä karkkiloorilla, oikeen niitä oli sielä jonoksi asti. Varmahan kaks kilua karkkia oli pitkin laattiootaki. Mua ei nuo irtokarkit houkuta, ku kaikki räkänokat käy sielä kaivelemas. Yök!

Ei käyty mihinää muolla kaupoos. Isäntä olis varmahan halunnu, mutta mä sanoon, jottei enää yhtää huvita käyrä shoppaalemas, ku koko aijan pitää miettiä rahaa.

Kotia tultua maistettihin kakkua. Isäntä meinas, jotta kyllä se tuloo syöryksi… Hyvin on näyttäny tekevän kauppansa.

Kotia tultua totesin, jotta ku päivän teema vaikuttaas olevan vetelyys, niin mäki alakaan veteläksi. En oo viittiny teherä enää yhtää mitää. Paitti piti mun tilata isännälle Kärkkäisen verkkokaupasta Makitan porakones. Se oli kuulemma sen syntymäpäivälahaja ittellensä.

Oommä täs ehtoon mittahan hieronu vähä käsityökauppoja. Ku pistin sinne feispuukkihin niitä töitäni myintihin, niin sieltä on ny varattuna kolome tuukia (= liinaa) ja sitte on poikinu tilauksia. Tosin osa on niin hankalia, ku mulle lähetettihin vain kuva, jotta tälläset, mutta minen tierä, mistä mä löyrän ohojeen… Kattotahan kuinka akan käy, pitääkö hetken päästä ottaa kaikki kuvat pois ku mä en kovin tärkiää niitä tilaustöitä tee. Tosin nää on ny sukkia, pöytäliina, hartiahuivi ja tyynynpäällisiä.

Rikos, rangaastus – ja palakkio

Tänä aamuna kerkesin färittelemähän hyvän aikaa ennen ku isäntä nousi.

Ku sänky oli tyhyjä, kävin nappaamas sieltä lakanat pois ja kiikutin pyykkikoppahan. En laittanu heti koneehin, ku ajattelin, jotta käyrähän ensi kaupas.

Isäntä kumminki ilimootti, jotta samalla reissulla käyrähän johonaki syömäs. No sen johonaki on yleensä ABC (luetahan: AA PEE SEE). Siispä piti orottaa kauppareissulle lähtyä sen verran, jotta kerkiääs tulla eres vähä näläkä.

Siinä orotelles siivosin vessan. Se(ki) on ollu työlistalla jo ties kuinka kauan.

Sitte prässäsin pomon tilaamat sukat, ku sain ne eileen valamihiksi. Samalla prässäsin toisekki sukat, jokka on menos joululahajaksi.

Vielä kerkesin laittaa puhtahat lakanat sänkyhyn.

Näläkää kasvatettihin kattelemalla nettisivuulta, mitä ruokaa olis tarijolla ja tehtihin valinnat valamihiksi. (Otin kanakorin.)

Siitä täyrellä vattalla ruokakauppahan. Ei tullu heräteostoksia.

Päätin rangaasta ittiäni syöntihinlankeemuksesta ja komentaa itteni klasienpesuhun (= ikkunanpesuun). Sitä varte tarttin kumminki jonku porkkanan. (En oikiaa porkkanaa tietystikkää.) Ostin ittelleni Polly-pussin ja päätin, jotta aina ku on yhyren kämpän klasit pesty, niin saan hakia yhyren karamällin. Ei se ihan sitte kumminkaa niin menny… Taisi niitä tulla napsittua vähä välilläki.

Mutta klasit on ny pesty – suurimmaksi osin. Emmä ny sitä oo suunnitellukkaa ku vasta keväästä asti. Pesemätä jäi vessan ja saunan klasit, ku niis on aina karteekit (= ikkunaverhot) eres. Aiva sama, onko ne pesty vai ei. Pesemätä jäi myös ”työhuonehen” klasi, koska se vaatiis ulukopokan nostamista sisälle, jotta sen sais pestyä ulukopuolelta. Samoon flikan ja poijan kämppään klasit. Niis ollahan niin harvoon ja silloonki ne pistää verhot kiinni, niin jottei niitäkää klasia kukaa kattele.

Mutta olohuonehen, keittiön, makuukamarin, kuistin, pukuhuonehen ja pesuhuonehen klasit on ny ainaki aavistuksen verran kirkkahammat. Ja sillä välin, ku mä pesin klasia, niin pyykkikones ja kuivausrumpu teki lakanoosta taas puhtahia.

Seuraava ongelma on karteekit. Ku poika morsmaikkuunensa muutti nykyysehen kämppähänsä, niin pyysivät verhoja, ku heillä ei ollu tarpeeksi. Vein kaikki niille, jotta saavat valita sopivimmat ja mieluusimmat. Sielä ne on vieläki. Mulla ei oo kotona ku jotaki kesääsiä pitsiverhoja.

Sitte muistin, jotta mulla on yhyres komeros äiteen verhoja, jokka ei menny kirpparilla kaupan. Susirumia (paitti jotta suret on mun mielestäni kyllä komeeta elukoota, joten tää vertaus on ny kyllä aiva väärä), mutta saavat ny kelevata häränpyren (= hädän tullen). Tosin toisihin jourun neulomahan kujan tankua varte, jotta saan ne ripustettua. Mutta tuon verhohärdellin mä siirsin suosiolla huomiselle päivälle.

Ihan oon ny tyytyväänen tämän päivän aikahansaannoksihin. En tierä, mikä mielenhäiriö se oli, mutta sehän piti tietysti heti hyöryntää, muutoon olis klasit vieläki pesemätä.

Ai niin – eileen meni työmaalta yhyret sukat kaupan. Satuun vielä itte olemahan kassalla. Pomo antoo niistä mulle vähä enämmänki ku mitä oli alakaappäälle (= alun alkaen) sovittu.