Kiitos, hallitus!

Taas on hallituksen kehysriihes tehty hyvää työtä! Ainaki yrittäjien kannalta. Mutta onko se ny ihimekkää, jos pääministeri on yritysmailmasta pompannu maan johtohon.

Nyt huvittaa (= ärsyttää) se ajatus, mikä hallituksella on. Jotta ku helepotetahan työntekijöötten irtisanomista, niin se jotenki lisääs töitä. Joo, mä ymmärrän sen ajatuksen sielä taustalla, mutta kyllähän se käytännös tarkoottaa samalla sen vanhan pärstäkerroon-mallin ottamista käyttöhön.

Ja toinen asia: puhutahan eriarvoostamisen vähentämisestä. En tierä, minkä suhteen, mutta mun mielestäni se, jotta nuoria, alle 30-vuotiahia saa ny ottaa määräaikaasihin töihin iliman perusteeta, on nimenomaan eriarvoostamista. Ikäsyrijintää. Kuka enää tämän jäläkihin tarijuaa alle kolomekymppiselle vakityötä?

Täältä linkistä löytyy Uuren Suomen artikkeli aiheesta:

 Hallitus lisää työnantajien valtaa: Irtisanominen helpottuu – tavoitteena helpottaa työllistämistä.

Mainokset

Alakaa huvitus loppua!

Nimittään työnhausta.

Mä hain joulukuus yhtä toimistotyöntekijän paikkaa ja nyt se paikka näyttää olevan taas haus – sanasta sanahan sama ilimootus.

Eli mun hakemuksellani (eikä ilimeesesti monen muunkaa) oo yhtää mitää virkaa vaan ne menöö suoraa silippurihin.

Kaiken lisäksi täältä paikasta ei koskaa vaivauruttu eres ilimoottamahan mitää valinnasta/valittematta jäämisestä.

Mitä järkiä on enää eres yrittää? Tämän ikäänen on selevästi pelattu jo pois työmarkkinoolta.

Ja ku ei tää ollu eres ensimmäänen kerta. Näinhän käytihin jo joskus aikaasemminki.

En torellakaa aio nähärä enää hakemisen vaivaa tämän työpaikan suhteen. Pitäkää tunkkinna! :/

Alakaa mietityttää se kouluki. Mitä sekää hyöryttää, asia ei oo yhtää sen kummeet vuoren päästä. Päinvastoon.

Mitä sitä kieltämähän – aktiivimallista taas

Tai no, enämmänki Uuren Suomen artikkelista. Siitä, jotta joku on tuhulannu aikaa (ja luultavasti rahaa) tutkimalla, täyttyykö työttömien aktiivisuus viimme vuoren lopus.

Mitä väliä sillä on, ku aktiivimalli tuli voimmahan vasta tämän vuoren aluusta!

Kelan työttömyysetuuksien saajista vain runsaat 40 prosenttia ja ansiopäivärahan saajista vain noin joka kolmas täytti viime vuoden lopussa aktiivimallin aktiivisuusehdon, Talouselämä kertoo Kelan tietoihin pohjautuen.

Mäki olin vielä viimme vuoren puolella töis, mutta ei sillä oo mitää merkitystä, koska sitä aktiivisuutta kytätähän vasta tänä vuonna.

Silimälääkäris

Isännällä oli tänään heti aamusta aika silimälääkärihin. Mä lähärin aikani kuluksi joukkohon, ku oli puhet samalla käyrä ruokakaupas ja kattelemas isännälle takkia. Se ku on onnistunu sulattamahan erellisen takin hian johonaki… Ja sitä erellinen takki on kissahtanu (= kutistunut) kaapis.

Silimälääkäriltä tuli aika tyly tuomio: kohonnu paine molemmis silimis ja oikias silimäs alakava kaihi. Oli laittanu lähettehen silimäpolille leikkausta varte. Kuulemma joskus kuukauren päästä voi orotella kutsua.

Hmmm…. mitähän siitä tuloo. Isäntä muistaa vieläki pahalla mun serkkua, joka sattuu olemahan ensiavus töis, kun se joutuu menemähän sinne otattamahan roskan pois silimästänsä. Se oli aina vaistomaisesti pistäny silimän kiinni, ku hoitajat oli lähestyny silimää poistaaksensa roskan. Lopuuksi serkku oli ottanu pumpulipuikon ja pyörähyttäny silimäluomen kaksinkerroon sen ympäri siksi aikaa, jotta ne sai putsattua sen silimän. Sitä isäntä ei anna koskaa anteeksi 😀 Ei sille oo saanu ikänä laitettua silimätippojakaa, ku se onnistuu aina pistämähän silimän kii ennen ku tippa osuu. Epäälen, onnistuuko leikkaus puuruttamalla. Luultavasti joutuvat nuijanukuttamahan koko miehen.

Seki vähä harmittaa, kun se ny justihin pari viikkua sitte osti uuret rillit – ja useenhan kaihileikkauksen jäläkihin näkö muuttuu niin, jotta joutuu taas uusimahan. Olis ollu optikolta fiksu veto kehoottaa käymähän ensi silimälääkärillä, ennen ku valitahan rillit. Mutta kauppahan se on, joka kannattaa..

No, ei sitä jääty sitä harmittelemahan sen pirempähän, vaan mentihin ruokaostoksille ja katteltihin samalla isännälle sitä takkia. Ei löytyny ensimmääsestä kaupasta eikä toisesta eikä kolomannesta.

Isäntä eherootti, jotta käytääs kotona syömäs välillä ja jatkettaas vielä toisen naapurikaupungin Halapa-Hallihin. Niin tehtihin. Ja sielähän se takki oli. Heti ensimmäänen, minkä se sovitti.

Ku ei meillä sitte muuta asiaa ollukkaa, niin lähärettihin saman tien kotia. Kello ei siinä vaihees ollu ku vasta puoli kaks, niin mä nakkasin lakanat koneehin ja pesaasin ne. Tiskikoneski rupes olemahan jo niin täynnä, jotta sai senki pistää käyntihin. Ja ku vanhat tiskit oli pois pöyrältä, niin alakasin teköhön uutta. Tein kropsun                                (= pannukakun) uunihin. Tein sellaasella reseptillä, jonka nimi oli Maailman herkullisin pannukakku. Olihan makiaa ja rasvaasta. Ei ihan joka kropsun mieliteolla viitti tuollaasta teherä.

Lenkille ei teheny mieli tänäänkää, ku oli niin hyytävän viiltävä viima. Eikä pakkaanen oo tainnu laskia alle -15 asteen koko päivänä.

Vaihteeksi aktiivimallista

En tierä, kuinka kauan jaksan jauhaa tästä samasta aiheesta (saatikka kuinka kauan näitä jaksaa kukaa lukia), mutta nyt se tuntuu joinki niin epäoikeurenmukaaselta, jotten taharo millää päästä siitä yli.

Tällä kertaa osuu silimihini MTV:n uutissivuulta juttu Li Anderssonin nettikolumnista. Täs oli monta asiaa, jokka osuu yksihin oman ajatusmailman kans.

Ensimmääsenä tästä tekstistä tuli mielehen sana inhimillisyys. Se näyttääs viimme aikoona unohtunehen, jotta työttömäkki on (?) ihimisiä. Välillä on kyllä tuntunu siltä, jotta ollahan vain tuottamatoonta karijaa (= karjaa), joita uhkaa teurastus, jonsei pystytä parantamahan tuotoksiamma.

”Malli ei nimestään huolimatta palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan onnistumisesta.”

Suomalainen työttömyysturva on jo vastikkeellista. Työttömiltä työnhakijoilta edellytetään työllistymissuunnitelman noudattamista, aktiivista työnhakua sekä työn vastaanottamista. Pätkätöitä saa tehdä, mutta jos niitä tekee liikaa, menettää pahimmassa tapauksessa koko työttömyysturvansa.

Jos tienaa palkkatuloja yli 300 euroa kuussa, on mahdollisuus soviteltuun päivärahaan, mutta tarvittavista palkkatodistuksista ja päivärahan maksatuksen katkeamisesta johtuen sekin voi riskeerata toimeentulon. Keikkatöiden tekeminen yrittäjänä tai freelancerina sisältää riskin työttömyysetuuden menettämisestä kokonaan, jos TE-toimisto tulkitsee yritystoiminnan päätoimiseksi.

Entä jos rikkoo sääntöjä? Silloin menettää oikeutensa työttömyysturvaan. Tämä karenssi kestää 15 päivästä jopa 90 päivään.

Jos esimerkiksi kieltäytyy TE-toimiston tarjoamasta työstä tai palvelusta ilman pätevää syytä, katkeaa työttömyysturvan maksatus kahdeksi kuukaudeksi. Työttömyysturvan monimutkainen säännöstö johtaa tilanteisiin, jossa työnhakijat pienten teknistenkin erheiden tai myöhästymisen takia saavat karensseja.

Perustellusti monet kokevat järjestelmän mielivaltaiseksi ja epäreiluksi.

Yleisradion tekemässä koosteessa on esimerkiksi tapaus, jossa irtisanoutuminen työstä loppuunpalamisen vuoksi oli johtanut kolmen kuukauden karenssiin. Myös työntekijä, jonka työsuhde purettiin koeajalla, oli saanut kolmen kuukauden karenssin, koska TE-toimisto tulkitsi irtisanomisen itseaiheutetuksi siitä huolimatta, että työnantaja oli todistanut toisin.

Karenssit ovat Suomessa ankarampia kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Työstä eroamisesta saa Suomessa kolmen kuukauden karenssin, Ruotsissa yhdeksän ja Tanskassa kolme viikkoa.

Suomessa työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kuten kurssista tai työkokeilusta kieltäytymisestä, saa 60 päivän karenssin, Ruotsissa viisi ja Tanskassa kolme viikkoa.”

”Lyhytkestoisen työn vastaanottamista vaikeuttavista byrokratialoukuista pitää päästä eroon.

Työttömille on myös annettava sitova etukäteispäätös siitä, miten esimerkiksi osittainen työskentely vaikuttaa heidän etuuksiinsa. Kela on joutunut palkkaamaan 100 uutta työntekijää puhtaasti aktiivimalliin liittyvän byrokratian pyörittämiseen. Tämä resurssi voitaisiin aktiivimallin sijasta kohdentaa työttömyysturvan maksatuksen nopeuttamiseen.

Toinen Suomen työvoimapolitiikan keskeinen ongelma on kasvava ilmaistyön teettäminen. Erityisesti palkkatukityöllistämisen alasajo on johtanut kehitykseen, jossa työvoimapolitiikan painopiste on lipsunut palkallisista toimenpiteistä palkattomiin.”

***

Tänään olis ollu yks (melekeen) ihannetyöpaikka: laskutusta ja myyntireskontraa.

Mutta:

  • kyseenen firma on jo kertahallensa hajettu konkkahan, mutta pääsi sittemmin saneerausohojelmahan ja nyt sen omistaa itävaltalaaskonserni
  • matkaa on pyöriästi 70 km/suunta
  • ”Työssä menestymisen edellytyksenä on suomen ja englannin kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen sekä vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito. Arvostamme myös muuta kielitaitoa. ”

Muuten voisin hakiakki, mutta tuo kielitaitovaatimus… En tohori! En vain yksinkertaasesti tohori.

Huomenna olis rekrymessut naapurikaupungis, mutta jos on näin kovat kirvantehet    (= pakkaset), niin empä taira lähtiä. Sielä ei oikiastansa oo yhtäkää sellaasta yritystä, johonka mä välttämätä hinkuusin töihin tai joittenka töihin mulla olis eres minkäälaasia erellytyksiä. On sosiaali- ja hoivapuolta, puhelinmyintifirmoja, rekryfirmoja yms.

Eikä vähääsin syy oo se, jotta mä tosisnani pelekään ajaa kaupungis. Tai tämä ny on laitamilla, mutta oon kuullu niin palijo, kuinka sielä on hankalaa saara autoa parkkihin. Jos sielä on ollu joku tapahtuma, niin autoja on pitkin ja poikin karunvarsia keräämäs sakkolappoja. Vähä hävettää tunnustaakki, kuinka arka oon auton kans vähäki isoommas paikas, mutta se ny vain on taivahan tosi.

Aktiivimallista taas

Mulla on ny mitä ilimeesemmin joku jumitus tämän asian kans. Laitoon heti otsikkohon jo tuon aktiivimalli-sanan, jotta tietävät hypätä yli, jokka ei enää tätä kestä.

Tammikuu meni jo iliman yhtäkää työtuntia, joten kirittävää jää (jos jää) helemi-maaliskuulle. Väkisin en alakaa tunkemahan millekkää diipadaapa-kurssiille tai koputtelemahan firmojen ovia, jotta olisko niillä tarijota mulle 18 tunniksi töitä…

Uures Suomes oli artikkeli, johona siteeratahan Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martelan plokikirijootusta mm. näin: 

Aktiivimallin kaksi olennaista ongelmaa ovat Martelan mukaan oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnallinen luottamus.

Oikeudenmukaisuuden vuoksi olisi Martelan mukaan tärkeää tehdä laskelma siitä, kuinka monta sellaista työtöntä joka on aidosti yrittänyt löytää itselleen töitä ja koulutusta tarkkailujaksolla saa kuitenkin aktiivimallin mukaisen sanktion.

–Tällaista laskelmaa hallitus ei ilmeisesti kuitenkaan ole tehnyt. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on mallin keskeinen ongelma: Ihminen voi tehdä kaiken oikein – hakea kaikkiin töihin ja koulutuksiin joihin ehtii – mutta jos ei tule valituksi, seuraa rangaistus. Tämä ei oikein millään tunnu oikeudenmukaiselta, vaan enemmänkin siltä että sitä kaikista heikoimmassa asemassa olevaa rangaistaan siitä, että hän ei kelpaa työmarkkinoille, Martela huomauttaa.

Ja näin: 

Yhteiskunnallisen luottamuksen osalta hän toteaa, että aktiivimallin antama viesti työttömille on varsin selvästi se, että työttömiin ei luoteta.

–Pohjoismainen yhteiskuntamalli on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. Aktiivimalli on omiaan rapauttamaan tätä luottamusta, kun työttömyyden kuiluun juuttuneet kokevat, että hänen ahdinkonsa ymmärtämisen sijasta yhteiskunta haluaa vain syyttää ja rankaista. Työllisyyden edistämiseksi tarkoitettu työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi, Martela varoittaa.

Sama lehti, sama aihe, mutta tällä kertaa asiaa pohtii Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen mm. näin:

Hän arvioi, etteivät kaikki työttömät pysty täyttämään aktiivimallin vaatimusta ja välttää etuusleikkuria, ”vaikka henkilö tekisi kohtuudella kaiken häneltä vaadittavan”.

–Siksi laissa olisi perustusvaliokunnankin kannan mukaan pitänyt varmistaa, että tällaisissa tilanteissa henkilö ei joudu etuuden alennuksen kohteeksi. Tällaista kirjausta laista ei kuitenkaan löydy.

Kaikilla työttömillä ei ole aktivointimahdollisuuksien lisäksi edes samoja mahdollisuuksia työllistyä, Kauhanen huomauttaa.

–Työttömien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksissa löytyy myös eroja mm. iän, koulutustason ja työttömyyden keston mukaan, hän kirjoittaa blogissaan.

–Malli rankaisee enemmän niitä, joilla työllistymismahdollisuudet ovat heikommat, kun palveluihinkin pääsee vain osa. Niille työttömille, jotka eivät onnistu aktiivisuusehtoa täyttämään, uudistus merkitsee työttömyysturvan leikkausta huolimatta työttömyysjakson alun omavastuupäivien laskusta.

Näis puututahan justihin niihin kohtihin, jokka mua eniten hiertää, mutta en kiukuspäisnäni (enkä kyllä muutenkaa) olsi osannu esittää nuon fiksusti.

Mun mielestäni oikiampi tapa olis teherä työnantajille helepommaksi palakata työntekijöötä. Ei niin, jotta palattaas siihen, ku sai irtisanua pärstäkertoomen perusteella tai niin, jotta siirryttääs täysin paikallisehen sopimisehen ja heitettääs romukoppahan ay-liikkeetten vuosikymmenten työ. Vaan esimerkiksi purkamalla pyrokratiaa ja kenties antamalla se 5% alennus työnantajamaksuuhin. Se tulis luultavasti verotuloona takaasi.

Osa II (myöhemmin ehtoolla)

Jälleen Uuren Suomen artikkeli. Tätä mieltä on professori, liikkeenjohdon neuvonantaja Pekka Mattila: – Paljon kammottu aktiivimalli on lopulta marginaalinen heikennys työttömyysturvaan, ja se kohdistuu lähinnä kaikkein veltoimpiin työttömiin, jotka eivät saa mitään aikaan työllistyäkseen uudelleen.

Oikeen palijo kiitoksia tästä. Ei täs ennestänsä ookkaa ollu arvotoon olo. 😦

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson vastaa: – Sähköpostini on täynnä viestejä esimerkiksi siitä, kuinka nöyryyttävältä tuntuu hakea työpaikka työpaikan jälkeen 59-vuotiaana ja ongelmista päästä eläkkeelle työkyvyttömyydestä huolimatta. Sillä aikaa eliitti puhuu ”veltoista” työttömistä ja haukkuu muita ristiriitojen kärjistämisestä, Andersson toteaa Twitterissä.

 

Vakiovalitusta

Mä oon tainnu ottaa oikeen syrämm(istymis)en asiaksi tämän aktiivimallin. Saa lopettaa lukemisen tähän, jos tätä sorttia alakaa olla jo mitta täynnä. En loukkaannu.

Mä alootan ensi tästä jutusta.

”Isoon ääneen huudetaan, että aktiivimalli ei käy, kun ei ole työpaikkoja eikä mitään kursseja, mutta Uudenmaan TE-toimiston mukaan väite ei pidä paikkaansa – ainakaan pääkaupunkiseudulla.”
No mutta sittenhän kaikki on hyvin, kun PÄÄKAUPUNKISEUDULLA riittää töitä ja kursseja.

”– Uudellamaalla se ei pidä tippaakaan paikkaansa, sillä meillä on tälläkin hetkellä 7370 avointa paikkaa ja koko maassa on tarjolla TE-palveluissa 22185 työpaikkaa”
Mitenkäs nuo työpaikat jaetahan työttömien kesken, kun Findikaattori.fi -sivustolla on tälläänen tieto: Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 joulukuussa 227 000 (virhemarginaali ±18 000), mikä oli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Orottakaas, mä otan laskimen… joo-o, se teköö vähä vajaat 0,1 työpaikkaa/työtöön.

Justihin äsköön kävin työkkärin sivuulla tekemäs haun toimisto- ja asiakaspalavelutöistä. Ne on valitettavasti sielä niputettu yhtehen, jotta sieltä tuloo sellaasiaki töitä joihin mulla ei oo kouluutusta/mielenkiintua. Koko maas oli 943 paikkaa auki. Etelä-Pohojammaalla oli 16 paikkaa.

1) Kesätyöpaikkoja (oon jo heirän rekrypankis)
2) Kesätyöpaikkoja (sosiaalialan osaajille tai opiskelijoolle)
3) Käräjäsihteeri (sinnehän mä jo kertaallensa laitoon hakemuksen)
4) Yleessihteeri (seurakuntahan ei pakanoota oteta töihin)
5) Toimistonhoitaja (matkaa vaatimattomat 99 km)
6) Toimistotyöntekijä (erellytetähän kokemusta rakennusteollisuuresta + matka 60 km)
7) Ravintolapelinhoitaja (pitääs olla sosiaalinen, sanavalamis, huumorintajuunen, hymyyleväänen ja jaksaa valavua aamuyön tunniille asti, jolloonka niitä peliä eniten pöhönäpäis pelatahan)
8) Asiakasneuvoja (veroneuvontaa puhelimes, chatis, naamatusten suomeksi/englanniksi/ruottiksi)
9) Asiakkuus- ja myyntineuvoja (palavelujen myintiä kuluttaja-asiakkahille eli suomeksi niitä ärsyttäviä puhelinmyijiä)
10) Kausityöpaikkoja (80 km:n pääs)
11) Vastahanottovirkaalija (erellytetähän ravintola-alan työkokemusta, suomen, ruottin ja englannin osaamista, 3-vuorotyö)
12) Kuljetussuunnittelija (pitääs olla tekninen tai kaupallinen kouluutus logistiikka-alalta, kielitaitua kirijallisesti ja suullisesti ja alan tuntemusta)
13) Varastotyöntekijä (pitääs olla kokemusta trukin käsittelystä)
14) Varastotyöntekijä (erellytetähän kokemusta automaattivarastosta ja trukkikorttia)
15) Kirijastosihteeri (pitääs olla suoritettuna 35 ov. laajuuset kirijasto- ja informaatioalan opinnot tai tieto- ja kirijastopalavelujen ammattitutkinto)
16) Kesätöitä (asiakaspalavelutehtäviä/vuorotyö)

Niin jotta tervetulua, päättäjät, tänne kehitysalueelle aktivootumahan ja nappaamahan niitä töitä tuosta nuon vain ja pärijäämähän sillä 500 €:lla/kk. Mä voin vuorostani lähtiä sinne Kehä I:n sisäpuolelle nostamahan tuhansien eurojen palakkoja/etuusuuksia niin kauaksi aikaa kun te viihryttä täälä. Mä epäälen, jotten ehtisi junasta – korijaan: virkasuhureautosta – eres nousta, ku täältä tultaas maitojunalla takaasi sinne omahan norsunluutornihin, mistä kaikki näyttää niin palijo ruusuusemmalta.

Ei oo rahasta pulaa!

Näin pitää ny toreta, ku isäntä tuos räknäs, jotta se saa eläkettä kaks eurua enämmän kuus ku päivärahaa. 😀 Eläke on pieneet, mutta niin on vastaavasti veroprosenttiki. En vielä tierä, mihinkä se aikoo sijoottaa ylimäärääset tulonsa.

Mä puolestani sain pistää päivärahahakemuksen Kelalle ja sieltähän tuliki heti saman tien laskelma, mitä tuun saamahan. Ruhtinahalliset 513 eurua ja taisi siinä olla vielä joku sentti päällekki. En oo minäkää vielä päättäny, mihinkä sen käytän. Maksaasinko kotivakuutuksen vai auton vakuutukset. Vai ostaasinko oikeen normaalihintaasta ruokaa. Hmm… täytyy ny vähä miettiä.

Oikiasti pitää kyllä opetella rahankäyttönsä aiva uurella lailla, ku kätehen jää reilusti alle puolet siitä, mitä vakinaases työs olles jäi.

Mä jostaki luin, jotta perustulokokeeluhun osallistuville maksetahan 500,-/kk eikä sen etehen tartte teherä mitää. Ei eres näitä aktiivitoimenpiteetä. Tai sitte ne saa tienata niin palijo kun ne tahtoo ja silti niille maksetahan se sama raha. Höh!

Mä oon tänäänki kattellu työpaikkoja monehen kertahan, mutta samat 18 paikkaa sielä on erelleenki. Osa on niin pitkän ja hankalan reitin takana, jotten eres kuvitellu hakevani.

Mutta se siitä kettuuntumisesta tällä kertaa.

En oo tainnu – keliistä johtuen – käyrä kävelyllä ku viimmeeksi viikko sitte. Tänään päätin rohkaastua lähtemähän, vaikka tiet on vieläki aiva teräsjäällä. Ei purru piikikkää kunnolla siihen. Toki pysyyn pystys, mutta vähä jalaat lipsahteli. Kävelin siis hyvin varoovaasesti ja koko kroppa jäykkänä, niin jotta olin suurin piirteen niskasta nilikkoohin kipiänä ku vihiroon pääsin kotia. Mutta sai ny eres vähä happia.

Töitten kalastelua

Tänään laitoon heti aamusta Tokmannin myymäläpällikölle sähköpostia, jotta jos joskus tarvittevat tälläästä vaivaasmuoria töihin, niin täälä olis yks käytettävis. No en ny ehkä ihan nuolla sanoolla mainostanu ittiäni. Ei ny ainakaa tämän päivän mittahan oo tullu mitää kommenttia, mutta ompahan ny eres laitettu tieroksi, jotta olis vielä työhaluja.

Mun mielestä tuo aktiivimallin työllistymisvaatimus on sikäli epäreilu, jotta enhän mä voi vaikuttaa siihen, ottaako joku mun töihin vai ei. Mä voin vain kertua, jotta olsin valamis työntekohon. Ja jos mua siitä huolimata kukaa palakkaa, niin mun päivärahaani leikatahan. No, Paskaaks tässä – ”täällähän ollaan vaan kyläilemässä”.

Velijen vaimo esitti joku aika takaperin, jotta velijelle vois teherä uuret villasukat, ku erelliset on kuulemma päivittääses käytös. Eihän hullua tartte palijo yllyttää. Sain sukat toissapäivänä valamihiksi, tänään prässäsin ne ja vein postihin. Mutta kyllähän oli kallista: 265 g painava maksikirijet Ruottihin maksoo 13,40!

Kirijastosta hain uutta lujettavaa ja ruokakaupasta viikonlopun ruokavärkit.

Lenkille en lähteny, ku totesin, jotta ei eres liukuestehet purru ny tuohon teräsjäähän.

En sitte palijo mitää oo muuten tehenykkää. Sitä tavallista: lukenu, täyttäny ristikkoja, färitelly, kutonu, vaharannu televisiota… Eres ruokaa ei tarvinnu laittaa, ku lämmittelin vain eilisiä loppuja. Pyykit kääriin narulta kaappihin ja tiskikonehen tyhyjäsin. Siinä ne mun ”työni” tälle päivää oliki.

Ihime!

Mä olin aiva varma, jotta nyt ei tuu Kelalta soviteltua, ku viimme kuus maksettihin lomakorvaukset. Mutta itte asias mä sain sieltä enämmän ku normaalina työkuukautena. En tierä, onko sielä tullu joku laskuvirhe, ku eihän tuosta niitten maksupäätöksestä seleviä, kuinka se tuki on laskettu.

Mutta jottei totuus unohtuusi, niin päätöksen loppuhun oli lisätty teksti:

Työttömyysetuus maksetaan alennettuna, jos et ole 65 etuuden maksupäivän aikana riittävän aktiivinen. Etuus alenee 4,65%.

Aktiivisuus on riittävää, jos tarkastelujakson aikana työskentelet palkansaajana 18 tuntia, ansaitset yritystoiminnassa vähintään 241,04 euroa tai olet 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa tai olet 5 päivää muussa työllistymistä tukevassa toiminnassa.