Kohtuullisen kiirusta

Maanantaina ei enää käyty Rymyn kans lenkillä, ku nuoret halus päästä kotomatkalle hyvis aijoon.

Työkaverit oli sitä mieltä, jotta nää nelijän päivän viikot olis passelin mittaasia. Mä suvaattin olla eri mieltä, ku siinä aijas pitää keriitä tekemähän viiren päivän työt. Ja kuun vaihret on erityysen kiirusta palakanlaskennas. Laskutus haukkaa vielä päivistä yllättävän isoon siivun.

Onneksi uus työntekijä Tiia on ottanu jo hyvin kiinni palakanlaskentahanki ja tuntuu olevan ihan oma-alootteenenki. Hän tuloo ilimeesesti huomisesta alakaen meirän toimistolle, ku seuraava uus työntekijä menöö perehrytettäväksi pääkonttorille.

Palijo kuluu aikaa myös kaikellaasehen selevittelytyöhön ja korijaaluhun. Joko omilta tai toisten jäliiltä. (Joskus siis joku muuki teköö virheetä ku vain mä.)

Kaikkia ei saanu tehtyä aikataulus, ku ei vain yksinkertaasesti rahkeet riitä enempähän.

Perijantaina pomo kävi pikaasesti meirän toimistolla. Häneltä saatihinki kuulla, jotta Tiia aloottaa meillä huomenna. Kiva nähärä ihan nenästä naamahan, ku ollahan tähän mennes nähty vain perijantaipalaveriis Teamsin kautta.

Eileen, ku sain siivottua, niin päätin lähtiä lenkille ku oli niin ihana ilima. Mutta se oli kauheen reissu aikoohin. Hyvä, jotten luullu kuolevani sinne. Mun otti lonkkihin ja selekähän ja lapaluitten välihin niin, jotta tuntuu, jotta happi loppuu ja pumppu räjähtää. Se oli sellaasta pätkäkävelyä: muutama sata metriä ja levährys. Yritin välillä venyttää ja hierua ja hakata kipeetä kohtia, mutta se auttoo vain hetkeksi.

Yhyres kohtaa meinasin istahtaa kivelle huilaamahan, mutta se sattuu niin s******sti selekähän, jotta mä ulisin aiva äänehen. Pelekäsin, jotten pääse siitä enää ylähä, mutta kyllä mä joinki taas kampesin itteni pystyhyn. Selevisin kumminki loppujen lopuuksi kotia asti.

Tänä aamuna oli sitte aiva päinvastaanen ilima: etelän puolen klasit oli kuorrutettu jäällä.

Päivän mittahan saret muuttuu veteksi ja sitä on tullu enämmän ja vähemmän pitkin päivää. Onneksi. Ei tarvinnu yhtää miettiä, pitääskö lähtiä lenkille…

Oon viettäny päivää pyykäten, kokaten, telekkaria kattoen ja kutoen. Ruaaksi oli oikeen (mielen)terveysruokaa:

Ja maalasin mä kynnekki. Täs luukut 13 ja nelijätoista: Start to Finish (kynsien vahavistaja, aluus- ja päällyslakka) ja Opi Ink.