Mä päätin, jotta tänä vuonna en tee omaa sepustustani lukemistani kirijoosta, vaan laitan takakannen tekstin, koska sen perusteella mä valitten lujettavat kirijat. Joskus käy niin, jotta vasta kotona havaatten (= huomaan) kattua kannen.
Mutta sevverran teen tinkiä (= kiusaa), jotten laita suoraa kirijakielistä tekstiä vaan väännän sen murtehelle. Ota siitä sitte selevää, eikö?
"Piinallisen hauska." - koomikko Stephen Fry Elämän ja kuoleman kysymykset. Jatkuva ihimisruumihin erittehien tsunami. Surkiemmat tienestit ku sairaalan parkkimittarilla. 97 tunnin työviikko ja hei hei ystävät ja vapaa-aika. Sellaasta on nuoren lääkärin elämä. Nämä salaaset päiväkirijamerkinnät on raapustettu keskellä sairaalan hektistä arkia. Ne tuo iholle torellisuuren lääkärisarijojen takana - sensuroomata yhtäkää ällöttävää yksityyskohtaa tai potilahien älynväläystä. Päiväkirija palijastaa kaiken mitä oot halunnu tietää sairaalaelämästä - ja enämmän ku muutaman asian, jokka olsit voinu jättää välihinki. Ja kyllä, sen lukeminen voi vähä kirpaasta. ADAM KAY on prittiläänen entinen lääkäri, nykyynen komeriakäsikirijoottaja. Kohta voi vähän kirpaista on Kayn ensimmäänen kirija, ja se on ollu huikia menestys: Pritannias sitä on myity monta milijoonaa kappalesta, ja se on kahaminu lukuusia palakintoja.
Rautalinnun räpiköönnit 
Saattas tulla mielekiintosii kirjoi, jos lääkärit alkas kirjottelemaa sattumuksist tutkimuksii, hoitoje aikan sattuneist ”kommelluksist” tänäpäivän puhee vääri ymmärtämisist, ku ei oo sitä yhteistä kieltä.
Oli sielä kyllä melekomoisia tapauksia 😀