Tämä oli taas ”välipalalukemista” omasta kirijahyllystä. Ei oo kyllä niin minkäämoista muistikuvaa, jotta olsin ikänä ennen lukenu… Mutta kyllä kai mä kumminki oon. Luultavasti oon vielä itte tilannu kirijakerhosta. Painovuosi näyttääs olevan 1998, jotta varmahan on sen parikymmentä vuotta ollu kirijahyllys kertalukemisen jäläkihin. No, olipa ny niinku olis aiva ennenlukematoonta lukenu.
Lee White on puolustusasianajaja, joka on saanu asiakkahaksensa Norman Torkelsonin. Norman on elättäny ittensä hurmaamalla ja huijaamalla naisia ja viemällä niitten rahat. Normanin tyttöystävälläki on osansa huijauksis. Nyt näyttääs kuitenki siltä, jotta Normanin huijauskeikat on hetkeksi ohi. Hänen viimmeesin huijattavansa löytyy kuristettuna ja Norman on saanu syyttehen murhasta. Kirijas kerrotahan vuorootellen tästä oikeustapauksesta ja Leen omasta elämästä. Kumpikaa ei ollu ihan yksoikoosia.
Rautalinnun räpiköönnit 