Viikonloppujuttuja

Nyt on remonttityömaa ollu seisahroksis viikonlopun, ku poika ja miniänalaku tuli karvatassujen kans meille.

Poijalla oli tiistaina syntymäpäivä, niin mä päätin, jotta teen kakun. Kakutellahan sitte siinä samalla meirän hääpäivääki. Mulla oli jääkaapis rasia vanilijatuorejuustua, jollekka en ollu keksiny oikeen käyttyä. Kuukletin, jotta minkämoisehen leivonnaasehen sen vois upottaa ja pääryyn Daim-juustokakkuhun.

Mutta – niinku tavallista – niin eihän se ny yhtää näytä siltä ku reseptin kuvas:

Näytti tuo silti maistuvan, ku tänään päiväkaffeella poika ja miniänalaku tasas viimmeesen palan. Oli kuulemma hyvää.

Perijantain ruaaksi poika tilas pitsaa. Mä olin ajatellu, jotta teen jotaki muuta, jotteivat kyllästy, ku aina on pitsaa. Mutta ei siihen kuulemma kyllästy ikänä. 😁

Lauantaina isäntä krillas: possun fileepiffiä, juustomakkaraa, batatas bravas -pernoja ja halloumia. Mä tein salaatin: friseesalaattia ja kurkkua (ainuat ainesosat, joita saa olla kaikille). Lisäksi kasasin eri kippoohin paprikafetaa, krutonkia, paprikaa, tomaattia ja maustekurkkua.

Neki teki niin hyvin kauppansa, jottei niistä enää piisannu tälle päivää. Piti kehitellä jotaki muuta.

Pakastimesta löytyy paketti kananuggettia, niin niitten lisäksi keittelin riisiä ja currykastiketta sekä höyryytin aurinkokasviksia. Jäläkiruaaksi tein vispipuurua. Ja ku kakkuprojektista oli jääny kuohukermaa, niin vispasin sen vaahroksi, jotta sitä sai pistää puuron päälle, jos tahtoo.

Nyt meillä on jääkaapis pieniä nokkoja yhtä sun toista. Niillä mennähän varmahan ainaki puolehen viikkohon asti.

Nuoret lähti ajelemahan kotuansa kohti parisen tuntia sitte. Mulla oli taas hauskaa ku sain hellitellä ja leikittää elikoota.

Halasin mä nuoriaki. 😂

Oon viikonloppuni ansaannu

Kerranki oon itte sitä mieltä, jotta oon viikonloppuni ansaannu.

Sain työvoiton yhyrestä hommasta, joka on orottanu ja vaivannu jo monta viikkua, ku ensi orotin sopivaa hetkiä kysyä, josko pomo kerkiääs mua neuvomahan sen kans. Mutta sepäs oliki sellaanen työ, jotta ei eres pomo ollu sitä koskaa teheny eikä osannu siinä mua neuvua. Tai neuvoo se soittamahan verottajalle.

Joo, mä soitin viikko sitte ensimmääsen kerran enkä saanu apua. Puhuun kaharen eri ihimisen kans eikä kumpikaa osannu auttaa. Ottivat soittopyynnön, mutta ku sitä soittua ei tähän päivähän mennes ollu kuulunu, niin soitin itte uurestansa, ku sillä työllä on aikataulu, jonka takaraja on tään kuun lopus.

Kolomen vartin hikisen puhelun jäläkihin asia ei vieläkää ollu selevinny, vaan kyseenen verohallinnon asiantuntija totes ittekki, jotta heillä on nyt tämän asian ohojeestus jääny huonoksi tai oikiastansa sitä ei oo ollenkaa. Hän lupas yrittää selevittää asiaa ja soittaa vielä aamupäivän mittahan takaasi. Tällä kertaa se lupaus piti ja sainki jonku verran apuja, mutta vieläki ohoje jäi joltaki osin epäseleväksi.

En sitte enää tienny, mistä kysyä, mutta pähkäälimmä kirijanpitäjän kans, jotta teemmä sen ny oman pään mukahan ja jos verottaja on asiasta eri mieltä, niin kylläpähän se epäälemätä laittaa selevityspyyntyä tulemahan. Kunhan ei vain asiakkahalle tuu lisämaksuja, niin ei muuta väliä.

Ku mä pääsin siitä hommasta erohon, kerkesin vihiroon ja viimmeen ottaa työn alle yhyren isoon homman, joka seki on nakuttanu takaraivos koko alakuvuoren, mutta ku on muka ollu aina jotaki kiiruhullisempaa, niin sitä on vain siirtäny ja siirtäny. Loppupäivän urakoottin sitä ja sain valamihiksi kymmentä vaille nelijä. Olsin tuulettanu, jos olsin jaksanu, mutta oli takki siinä kohtaa aika tyhyjä. Onneksi kotia tulles orotti yks mun lempiruoistani: pinaattikeitto. Nam!

Toivottavasti ens yönä ei tartte kattella työunia tai painajaasia niinku täs on tullu tehtyä monena aikaasempana yönä. Tai valavottua ja vatvottua niitä aamuyöllä vaikka tietää, jottei ne sillä tuu teheryksi eikä siitä makseta ylityökorvauksia.

Mutta nyt mä meinaan ottaa aika rennosti. Hyvää viikonloppua sullekki!

Hyvä viikonloppu!

Oon oikeen tyytyväänen tämän viikonlopun aikahansaannoksihin.

Eileen käytihin aamusta ruokakaupas ja sillä reissulla totesin, jotta tuuli on niin jäätävä, jotten auringonpaistehesta huolimata mee pihatöihin enkä pese klasia. Sen sijahan siivosin pitkästä aikaa vähä paremmin. Aurinko paistoo niin matalalta, jotta se näytti mulle monta kohtaa, mikkä on jääny pitkän aikaa vähemmälle hoirolle…

Ja niin palijo ku mä siivuamista inhuan, niin eileen en jostaki syystä saanu kehitettyä sellaasta apinan raivua, mikä mun tapaa vallata siivotes. Se meni ihan mallikkahasti tällä kertaa.

Paitti, jotta isäntä tarijoutuu pyhkimähän pölyjä pölyhuiskalla. Mulla oli kumminki vielä imuroonti siinä kohtaa kesken ja totesin, jottei ny vielä kannata, ennen ku on imurootu ja pöly vähä laskeentunu. Ku sain laattiat pestyksi ja olis ollu pölyjen pyhkimisen vuoro, niin isäntä oli haihtunu ku pieru Saharahan. 😂 Niimpä mä sitte otin vanhanaikaasesti kluurun (= rätin) ja menin sillä pyhkien.

Kerkesin vielä ehtoopäivällä kattua Netflixistä jotaki eläänohojelmaaki ja kutua (= kutoa/ neuloa) samalla joululahajaa. Ja ehtoolla sai saunas pestä siivoushiet pois.

Tänä aamuna heräsin puoli kahareksalta ja tajusin, jotten oo kertaakaa heränny yön aikana. En muista, koska viimmeeksi olsin nukkunu kokonaasen yön hyppäämätä vessas, pyörittelemätä työ- tai muita asioota tai vahtaamata kellua. Tunsin itteni kerranki oikeen kunnolla levänneheksi.

Tänään oli pyykkipäivä. Vaihroon hantuukit ja pesin viikon pyykit. Vein vielä osan terassin narulle, mutta kyllä meinas jo näpit jäätyä niitä ripustaes.

Ruaan jäläkihin istuun taas telekkarin ääres kattomas Netflixistä yhyren minisarijan.

Sen jäläkihin totesin, jotta tuuli oli tasaantunu aika palijo aamupäivähän verrattuna. Aurinko ei paistanu niin komiasti ku eileen, mutta puin tuulipuvun ylle, kumpparit jalakoohin ja verin pipon päähän ja menin perkaamahan puutarhaa. Nyt se on melekeen talavikunnos. Vielä ku viittiis peraata syreeniairan juuren, niin sitte sais mun puolestani olla.

Kiva mennä huomenna töihin, ku ei menny aiva velttooluksi koko pyhänaika, niin ku on tahtonu viimme aikoona käyrä.

Viikonloppu katos

Kyllä viikonloput on hupenevaasta sorttia. Vaikka kuinka jatkettihin päivää yöstä, niin äkkiä se vain taas meni.

Poijan porukka tuli kahareksan jäläkihin perijantaiehtoolla. Tällä kertaa miniänaluun 11-vuotias tytär tuli ensivisiitille meille. Ollahan nähty erellisen kerran pari vuotta sitte. Silloon se oli vielä aiva pikkuflikka, nyt jo nuori naisen alaku. Hoikka ku pajunvitta ja luvattoman pitkältä jalakoja. 😀 Oikeen herttaanen flikka, ei voi muuta sanua. Se tykkäs, ku sai majoottua meirän flikan kämpäs. Sillä oli sielä täysin oma rauha ja oma telekkariki.

Tein perijantaiehtooksi proileripiirakan ja salaattia. Eileen tein isoon satsin makaroonilootaa.

Poika oli koko lauantaipäivän kisaamas. Tällä kertaa ei äänenpaineesta vaan äänen laarusta. Laatu oli piisannu nelijäntehen sijahan, mutta ei tuo vaikuttanu kovin pettyneheltä, vaikka voittamahan oli lähtenykki.

Miniänalaku ja flikka viettivät hauskan päivän Ireaparkis (= Ideaparkissa). Olivat ajanehet karttinkia (= kartingia), pelannehet minikolffia (= minigolfia) ja ihaallehet Latelan autoja.

Ehtoolla, ku poikaki oli kotiutunu kisoosta lähtivät vielä uurestansa Ireaparkkihin , ku sielä oli ilotulitus ja Latelan Scooter piti tulishown. Sieltä tultuansa menivät vielä saunahan, niin jotta nukkumahanmeno siirtyy sunnuntain puolelle.

Tänään sitte yhtä jos toistaki väsytti aamusta. Nuorille tuli vielä kaveriperhe tänne kaffittelohon ennen ku nämä lähtivät ajelemahan kotua kohti.

Me riekuttihin etenki Rymyn kans ja Mortille sai nauraa, ku sitä ei meinannu saara poijan kämpän puolelle millää. Ei kuttumalla eikä aina eres ruokaa lupaamalla. Se on ruvennu epäluulooseksi, ku se tietää, jotta johonaki kohtaa ne kuttuu sitä varte, jotta joutuu kulijetuskoppahan.

susiparihome.wordpress.com/

Susiparin päiväkirja luonnossa liikkumisesta, musiikista ja muusta mukavasta yhteisestä tekemisestä.

Helmiä lakeudelta

Runot ja kuvat ovat avain toiseen maailmaani, jossa ei ole kipuja

Päivä kerrallaan

Tavallista elämää lakian lairalta

HARAVANPYÖRÄ

Tavallista elämää lakian lairalta

Tarinoita elävästä elämästä

Tavallista elämää lakian lairalta

Karvapuusti

Tavallista elämää lakian lairalta

kaisajoupinblogi

Tavallista elämää lakian lairalta

Tillariinan fotobox

Tavallista elämää lakian lairalta

Saukon Taivaspaikka

Ihmettelee ja piirtää.