Vanhoja poikia

Ku ei kesällä nähty Vanhoja poikia, ku oltihin koronas, niin mentihin ny kattomahan kun ne tuli kaupunginteatterihin.

Kyse on siis Juha ”Watt” Vainion laulujen ympärille kootusta esityksestä. Esko Roine, Taneli Mäkelä, Puntti Valtonen ja Tuomas Uusitalo sekä koko aijan lavalla livemusiikista vastaava Kiharakolmio-yhtye, johona soittaa mm. kaverin mies.

Esitys kiertää pitkin Suomia ja tääläki oli vain tuo yks näytös, joka oliki sitte loppuhunmyity. Sieltä väenpalijouresta pongasin kumminki Raijan ja ystävänsä Toinin, jokka olivat saanehet peruutuspaikat.

Isäntä oli vähä nyrryystä (= loukkaannuksissa), ku hän oli kuvitellu menevänsä kattomahan jotaki hauskaa (täs oli toki hauskoja kohtia) ja moittii, jotta oli liikaa laulua. Mä tuumasin, jotta mitähän sä ny sitte orotit, ku esitys perustuu lauluuhin. Väitti, jottei hän tienny sitä. Oon varmahan silloon kesällä informoonu, ku oon kysyny, lähtöökö se kattomahan, mutta se on näköjään sitte pääsny jo unohtumahan. (Se on tällä ikää tuo lähimuisti, ku heikkenöö…)

Mua harmitti tietysti, ku musta tuntuu, jotta se oli ny mun vika, ku ei esitys ollukkaa sellaanen ku hän orotti. Kyllä se yritti suhuritella (= tyynnytellä) ja väitti, jottei hän oo sanonu sitä huonoksi. Ja tuli se kumminki mun kans takaasi salihin puoliaijan jäläkihinki, mutta ei me ihan hirviästi keskusteltu sitte jäläkihinpäin esityksestä.

Minäkää en tykkää musikaaliista, mutta tämä ei ollu musikaali. Täs oli tarinootten lomahan valittu Junnun tekstiistä sopivia lauluja. Mä tykkäsin eniten Puntti Valtosen Albatrossista. Se kosketti jotenki kerronnallansa. Toinen, minkä sanat aina koskettaa, oli Tume Uusitalon esittämä Mun sydämeni tänne jää.

Oikiastansa tuola esitykses vasta tajusin, kuinka palijo Vainion sanootuksis onkaa merta ja kaipuuta. En oo tullu ajatelleheksi aikaasemmin, ku niitä laulujahan on ihan mieletöön määrä. Muuten voisin toreta, jotta mun mielestä Taneli Mäkelän ääni passas parahite näihin lauluuhin. Ja isoosti nostan hattua varsinki Roineelle ja Mäkelälle, jokka jaksaa kiertää tämän esityksen kans kansaa viihryttämäs.

Advertisement

Ihana, pirennetty viikonloppu!

Flikka tuli perijantaina aamupäivällä. Halusin yllättää sen ja otin perijantaille yhyren kesälomapäivän. Laitoon ruaan uunihin ja lähärimmä isännän asemalle vastahan. Arvasin, jotta sillä on kauhia näläkä, ku se pääsöö tänne asti.

Syötihin ja kaffiteltihin ja sen jäläkihin flikka lähti kaffittelohon kaverinsa työ. 😀

Ehtoolla käytihin saunas. Eileen aamupäivällä flikka parturootti isänsä hiukset ja kahareltatoista lähärettihin teatterihin. Velijen flikka tuli meirän kans. Flikat on ollu ku siskokset pienestä asti.

Hiirenloukku oli aika koukuttava. Väliaikaki pääsi ihan yllättämähän. Ja näytelmän loppuratkaasu, jota ei saa kertua, jotta se sama jännitys säilyys muillekki kattojille. Lavastus oli hieno, samoon puvustus.

Flikka oli innoosnansa senki takia, kun sen entinen työkaveri oli ohojannu tämän näytelmän. Se on muutenki enämmän teatterilaanen ku me muut johtuen siitä, jotta se kerkes olla aika kauan Oulun kaupunginteatterin kampaamos/maskeeraukses töis.

Nyt, ku rajootuksia on pureettu, niin väkiä oli näytökses enämmän, ku mitä silloon luvattihin ottaa, ku oon liput tilannu. Oli toki tyhyjiä paikkoja ja maskia ja käsiresiä piti käyttää eikä kuitenkaa ollu niin palijo väkiä, jotteiko jonkimmoista turvaväliä pystyny pitämähän.

Esityksen jäläkihin käytihin Matadoris syömäs. Tairettihin istua sielä ainaki puolitoista tuntia. Sieläki oli hyvin väkiä. Ja ruoka oli hyvää!

Tänään aamupäivällä oli vuoros mun hiusten leikkuu. Syönnin jäläkihin lähärettihin Ireaparkkihin (= Ideaparkiin), ku flikka sanoo ettinehensä takkia, muttei oo Oulusta löytäny sellaasta ku on ajatellu. Stadiumin Outletista löytyy kakski takkia. Se otti lopuuksi ne molemmat, ku se totes, jotta häntä jää harmittamahan, jos hän ei ny niitä ota. Varsinki, ku niistä oli torella hyvät tarijoukset. Toinen oli 50%:n alennuksella ja hinnaksi jäi 70,-. Toisen lähtöhinta oli 300,- ja sen sai nyt 130 eurolla. New Yorkerista se löysi housut ja neuletakin. Ne ei kustantanu ku 35,-.

Ku ei se piitannu sen enämpää kierrellä kaupoos, niin suunnattihin Hannahan ja Kerttuhun kaffeelle ja sen jäläkihin kotia. Ei saatu ittiämmä ulukoleemahan, vaikka olis ollu aiva kesääsen komia sää. Sisällä vain nysvättihin, niin jotta alakoo kumpaaki väsyttää. Ei menty päikkäriille. Keitettihin kaffeja ja teetä.

Ja vähä ennen viittä ehtoopäivällä lähärettihin jo viemähän flikkaa junalle. Mutta kyllä oli kertakaikkisen mahtava viikonloppu! Tuntuu tosi pitkältä, ku saatihin kumminki olla jo se perijantaiki yhyres ja sitte oli teatteria ja ravintolaa ja kauppareissua. Tuntuu, jotta keriittihin teherä vaikka mitä.

Lapsellisia viikonloppuja

Nyt on ollu niin hulinaa, jotta muori on ihan poikki. Poijan porukka tuli viimme viikon keskiviikkoehtoolla yhyreksän mais tänne.

Poika ja miniänalaku viivähtivät täs perijantaihin asti ja jättivät Rymyn ja Mortin meille hoitohon siksi aikaa ku itte menivät Kalajoelle Emma-finaalihin. Poika pääsi aiemmista kisoosta finaalihin, mutta sielä ei enää pärijänny. Oli kuulemma jääny sarijasnansa viimmeeseksi. Näytti olevan aika kova paikka ku auton kans oli suurin toivehin tusattu ties kuinka kauan. Siltä reissulta tulivat sunnuntaiehtoolla tänne takaasi ja maanantaina lähtivät kotiansa.

Mä käytin Rymyä lenkillä pari kertaa päiväs, niin jotta tuli varmahan käveltyä yhtä palijo ku koko vuonna tähän asti yhtehensä. 😂 Isäntäki kävi sen kans pari kertaa. Mortin oli vissihin ikävä omaa väkiänsä, ku ei se innostunu eres leikkimähän. Mutta hellyyrenkipiä se kyllä oli. Aina ku mä rapsuttelin sitä, niin se kellahti maata ja piti rapsuttaa mahasta. Välillä se kävi ottamas päiväunia meirän päiväpeiton alla. Sunnuntain vastaasena yönä se tuli mun rinnan päälle keheräämähän. 😽 Ihana! Rymy puolestansa nukkuu kumpanaki yönä aiva mun jaloos kiinni. 🐶

Vaikka oli aiva ihanaa, niin palautuminen vie aikaa tällä ikää. On pitäny kumminki yrittää siistiä vähä paikkoja, ku isäntä oli pyyrystäny imurilla suurimmat koiran- ja kissankarvakasat nurkista. Flikka tuloo nimittään vuorostansa huomenna tänne.

Mennähän lauantaina teatterihin. Saimma toissa jouluna muksuulta joululahajaksi lahajakortin teatterihin. Oli lipukki jo varattuna ku tuli tuo saamarin korona ja pisti teatterin ovet kiinni. Komisario Palmun erehdystä ei koskaa keriitty näkemähän. Harmi, sillä flikka on kakarasta asti tykänny komisario Palmu -elokuvista. Piti vaihtaa liput takaasi lahajakorttihin ja jouruun pyytämähän lahajakortillekki vielä jatkoaikaa ku ei vain tullu sopivaa näytelmää eikä sopivaa aijankohtaa, jotta oltaas päästy. Mutta nyt ollahan menos kattomahan Agatha Christien Hiirenloukkua. Onneksi flikka on myöski vannoutunu Agatha Christie -fani ja näytelmää on kovasti kehuttu leheren päällä.

susiparihome.wordpress.com/

Susiparin päiväkirja luonnossa liikkumisesta, musiikista ja muusta mukavasta yhteisestä tekemisestä.

Helmiä lakeudelta

Runot ja kuvat ovat avain toiseen maailmaani, jossa ei ole kipuja

Päivä kerrallaan

Tavallista elämää lakian lairalta

HARAVANPYÖRÄ

Tavallista elämää lakian lairalta

Tarinoita elävästä elämästä

Tavallista elämää lakian lairalta

Karvapuusti

Tavallista elämää lakian lairalta

kaisajoupinblogi

Tavallista elämää lakian lairalta

Tillariinan fotobox

Tavallista elämää lakian lairalta

Saukon Taivaspaikka

Ihmettelee ja piirtää.