Vapputunnelmaa!

Kyllä siinä oli vahavasti perinteesen vapun tunnelmaa, ku aamulla varustauruun lähtemähän töihin: toppahousut ja talavilenkkarit jalakahan ja karvakintahat käsihin.

Mittari näytti, jotta yöllä oli ollu -5,4 astetta, mutta töihin lähties ei enää ollu kahtakaa astetta. Hyvin tarkeni, ku veti takin kaulukset pystyhyn ja poloki pyörällä tarpeeksi vinkiää, jotta rupes veri kiertämähän.

Oikeen hauskaa vappua itte kullekki!

Advertisement

Pyöräälykausi avattu!

Nyt on ollu niin ihania kevääsiä päiviä, jotta ihan tälläästä laiskamatuaki on houkuttanu lähtiä pyöräälemähän. Niimpä mä toissaehtoona kävin tarkastamas, jotta pyörän kummiis on ilimaa, kettingit on paikoollansa, mittaris virtaa ja heijastimet kunnos. Jostaki löysin tieron, jotta viimme vuonna oon aloottanu pyöräälyn 20.4. Kerkesin siis tänä vuonna aloottaa vähä aikaasemmin.

Eileen polokaasin puoli kahareksaksi venyttelyjumppahan. Pakkaasta oli vähä reilut kolome astetta, mutta kuntohan on talaven liikkumattomuuren jäliiltä niin huono, jotta mun tuli ihan hiki pyöräälles. Korvihin tosin meinas vähä olla kylymä, ku pipo pakkas koko aijan nousemahan pois korvilta.

Mutta tiet oli kuivat ja sulat ja hietaki oli jo paikootellen keriitty harijaamahan pois. Oli ihanaa, ku kuuli mustarastahan ja peippoosen laulua, aurinko paistoo ja kotia pyöräälles oli leskenleherekki jo heränny. Vähä yli 8 kilometriä tuli eilisestä mittarihin. (Ja tänään on kintut persposkia myöte kipiät. 🤣)

Pyöräälyhyn tuli tosin heti pakollinen tauko, ku tänään mun piti mennä autolla. Mulla oli nimittään taas vaihteeksi korvapolin keikka. Nyt mua ei rääkätty millää lailla. Lääkäri totes, jotta tuo kuuroompiki korva näyttää ny paremmalta. Mä kuulin äänirauran äänen sillä korvalla ja tärykalavoki jo vähä liikkuu, ku sinne pumpattihin ilimaa. Jeee!

Lääkäri tuumas, jotta ei ny teherä sille mitää. Orotellahan ja kattotahan, jos se ny rupiaas vihiroonki paranemahan. Kesäkuun aluus pitääs olla seuraava kuulontutkimus ja lääkäriaika.

Mutta ei se korvapolilla tramppaaminen tähän loppunu meirän huushollista. 😂Isännälle oli nimittään tänään soitettu, jotta se saa mennä sinne ens keskiviikkona.

Olivat kysellehet sen työnantajia, ku sen kuurous kattotahan työperääseksi, niin yrittävät saara työnantajan vakuutusyhtiön maksamahan. Mutta minkä vakuutusyhtiön ja kenenkä työnantajan? Isäntä on vuosikymmenet teheny kirvesmiehen töitä ja veikkaasin, jotta työnantajia on ollu kaikkiastansa kymmeniä. Niin firmoja ku yksityysiäki. Ei varmahan löyry maksajaa sieltä. Osa firmoostaki on jo kanttuvei.

Se tais olla siinä

Nimittään pyöräälykausi. Tuli pakkaanen, pimiä, lumi, vesisaret, kurakeli, lämmin auto, laiskuus…

Mä taisin aloottaa pyöräälemisen joskus huhtikuus. Vajaat puoli vuotta. Siihen nähären kilometriä olis saanu tulla enämmänki, mutta ku keväällä pistin tavootteheksi 500 km, niin se on ylittyny reilusti.

Nyt, ku hain mittarin tupahan, niin sielä on lukema 683,59 km ja keskinopeus on ollu 16,46 km/h. En oo siis kuntopyöräälly, vaan oon yrittäny ajella hissuksensa, jotten olsi kovin hikinen töihin mennesnäni.

Nyt pitääs saara ittensä innostumahan jostaki muusta liikunnasta, ku pyörääly loppuu. Töiren jäläkihin ei vain tuu lähärettyä. Ku saa syötyä ja leheren lujettua, alakaa olla jo pimiä. Ja mä ku pelekään mörköjä, niin mun ei tee yhtää mieli lähtiä tuonne kurakkohon ja pimeytehen. Eres valaastulle pururaralle mun ei tee mieli yksin.

Isäntää en viitti prissata joukkohon, ku se käy jo kolome kertaa viikos kuntosalilla. Ja jos se käy lenkillä, se käy tietysti päiväsaikahan.

Tänään ajattelin ottaa hyötyliikuntaa ja kävin tunnin verran haravoomas lehtiä. Kyllä siinäki hiki tuli.

Tavoote saavutettu

Johonaki kohtaa, ku alootin tuon pyöräälykauren, niin pistin ittelleni tavootteheksi saara 500 km mittarihin tänä kesänä. Joo, ei oo palijo, mutta ajattelin, jotta se on vielä ihan realistinen lukema ja saavutettavis. Ja pareet ku ei mitää.

Tänään se raja sitte ylittyy. Se on kerääntyny melkeen yksinomahan työmatkoosta. Huviajelulla en oo tainnu käyrä kertaakaa. Muutaman kerran oon käyny kaupas.

Tänään meillä alakoo taas torstaiaamujen venyttelyt. OmaSp tarijuaa ne tälläki kertaa. Keväällä ne loppuu vähä ennenaikaasesti, ku tuli koronarajootukset.

Nyt oli väkiäki enämmän. Meitä oli peräti 10 naista paikalla, kolome oli aiva uutta.

Vaikka mua eileen tympääsi koko ajatus, jotta pitääs lähtiä jo seittemältä polokemahan jumppahan, niin olihan se taas aiva mahtavaa. Sieltä lähtöö melekeen ku uutena ihimisenä ja siitä saa joinki uutta virtaa. Eikä tuota tulsi tehtyä kotona, se on ny nähty.

Veltostuttaa

Oon tällä hetkellä hirviän tyytymätöön itteheni. Ja siihen, kuinka laiskaksi (tavallistaki laiskemmaksi) mä oon heittääntyny. On vain ollu jotenki niin totaalisen vetämätöön ja huvittamatoon olo.

Ja ku olin lukenu tuon Sekundakroppa-kirijan, niin tulipahan mieleheni tarkastaa, jotta koska oon viimmeeksi käyny kilipirauhaskokees. Hmm… kaks vuotta sitte.

Soitin teekoohin ja sain lähettehen ja aijan heti täksi päiväksi. Kattoovat kuulemma samalla kolesteroolin (koska se oli viimmeeksi koholla ja koska kilipirauhasen vajaatoiminta voi nostaa sitä) ja vissihin muutenki otettihin jonkimmoinen pieni verenkuva. Maanantaina vasta saa tulokset, ku kilipirauhasarvoos menöö jonku aikaa.

Huomenna meillä on puolestansa molemmilla näöntarkastus. Mulla on erellisestä tarkastuksesta yli kolome vuotta aikaa ja alakaa olla vaikeuksia niin töis ku kotonaki nähärä näytölle. Joo, mä tierän, jotta työnantaja vois kustantaa näyttöpäätelasit, mutta oon ollu vasta niin vähä aikaa taloos, jotten kehtaa sellaasia pyytää ku ei kerta sellaanenkaa, joka on ollu jo kohta 10 vuotta.

No, kattotahan ny ensi, onko oikiasti mitää muutoksia vai kuvittelenko mä vain. Ja mitä ne sanoo tuosta mun punaasesta silimästäni. Se on ny ollu punaanen yhtäsoittua vissihin ainaki kolome viikkua. Tosin tänään se näyttää vähä vaaliemmalta, jotta jospa se kerkiää häipyä ennen optikolle menua. 😀 Se olis sangen tyypillistä.

Otin mä sen verran ittiäni niskasta kii, jotta kävääsin tuola lapras polokupyörällä. Siitä tuloo sellaanen kymmenisen kilometriä. Niin, ja eileen käytihin isännän eherootuksesta kaffittelemas. Sinnekki mentihin polokupyörillä. Mutta ku sielä syötihin porkkanaleivokset, niin se reissu meni plussan puolelle…

Muuten mä oon lähinnä istunu virkkaamas ja vaharannu televisiosta kaikkia typerää. Ihan pakolliset hommat on tullu hoirettua. Lopun aikaa mä oon vain lorvehtinu niin jotta on oikeen huono omatunto. Ei vain saa tartuttua oikeen mihinkää.