Tuulisen päivän tuusasteluja

Tuusastaa (= puuhastella).

Tänään tuuli sen verran reippahasti, jotten eres harkinnu lenkille lähtyä. Pihalla oon käyny tasan niin palijo, jotta kävin linnuulle viemäs ruokaa ja keräsin kynttilälyhyryt pois pihalta. Ja postin kävääsin hakemas.

Oon ollu harvinaasen pirtiällä päällä (tekikö loma tehtävänsä?) ja ensimmääseksi aamulla vaihroon lakanat. Pistin pesuhunki saman tien, jottei oo huomenna vaivoona.

Sitte rupesin pienentämähän ruokahävikkiä. Olin tuonu erellisviikonloppuna turhan palijo juustoraastetta ja sille piti keksiä jatkojalostusta. Sitä varte olin ostanu lehtitaikinalevyjä ja kinkkukuutioota ja tein pasteijoota. Muutama pussillinen tuli pakkaasehenki. Vähä maistettihin lämpimääsiä ja torettihin, jotta eikähän ne syöryksi tuu.

Ruaaksi ikivanhaa reseptiä mukaallen ulukofileepiffiä (sinappia, suolaa, mustapippuria, jauhotus, paisto ja patahan hautumahan kuullotetun sipulin, porkkanasilipun ja valakosipulisen tomaattimurskan kans). Sillä välin ku lihat hautuu uunis, tein porkkanaraastehen ja lisäsin sinne vähä kurpitsapikkelssiä, keitin pernat ja tein ruskian soosin, mihinkä nakkasin vielä viimmeeset juustonmurut. Totesin, jottei mitää mestaruusluokan ruokaa, mutta voitti kyllä Wanhan Aseman soosin…

Ruaan jäläkihin sain lakanapyykin pois kuivausrummusta ja hain postin. Sitä lujeskelles meni joku tovi.

Sen jäläkihin kuvasin Anjuskalle kaikki 38-kokooset sukat, ku hän tilas miehellensä sukat ja kysyy, josko mun tekelehistä löytyys hänellekki sopivat. Mittasin samalla kaikki valamihit sukat ja lajittelin koon mukahan lootihin. Ei tartte joka kerta mittaalla, ku joku kysyy.

Ninotska jo valitti ittellensä yhyret jämälankasukat ja ne pistin lähetysvalamihiksi. En viittiny tänään lähtiä niitä viemähän postihin, kun ei ne kumminkaa ennen maanantaita lähäre mihinkää.

Ku sukat oli järijestykses, tyhyjäsin käsilaukkuni ja siirsin kamat toisehen laukkuhun ja pistin vanhan laukun Feispuukin roskalavalle, jos sen vaikka joku tahtoos.

Sitte päätin aloottaa palapelin kokuamisen. Oon saanu sen muksuulta jo ainaki pari vuotta sitte joululahajaksi ja isäntä on jo joku aika takaperin teheny mulle levynki, minkä päällä saan sen kasata. Senki kans sain aikaa kulumahan vaikka kuinka kauan, enkä saanu ku reunat valamihiksi. Tuloo olemahan mielenkiintoonen projekti, ku palat on mustavalakoosia ja tarkootus on, jotta valamis työ sitte färitetähän. Mukana oli 3D-klasikki, millä pitääs valamihin työn nähärä kolomiulotteesena. Mallikuvis se kolomiulotteesuus kyllä toimii, mutta en tierä, kuinka se multa onnistuu. No, se on sen aijan mures. Ku ny sais sen ensi kasattua. 🤣

Laiskottelua

Eileen aamulla lähärin lenkille ennen laprahan menua. Aika hyvin oli pyörätiet jo sulana. Enää ei olsi tarvinnu nastoja ku paris paikas.

Kotia tultua kävääsin pesuulla ja lähärin teekoohin. Ei tarvinnu kauaa orottaa ku pääsin sisälle ja ku ei ollu muita kokeeta ku kilipirauhanen, niin ei otettu ku yks tuuppi verta. Pääsin äkkiä poiski.

Koukkasin kaupan kautta kotia ja laitoon pyykkikonehen rallattamahan. Hain erellispäivääset pyykit terassin narulta ja levittelin vielä pesuhuonehen narulle. (Ah, mikä ihana tuoksu tuoloo pihalla kuivatetuusta vaattehista!)

Kuvasin pari kissahtanutta (= kutistunutta) vaatetta Feispuukin roskalavalle.

Johonaki vaihees kävin petkelehen kans hakkaamas jäätä pihasta, ku se tuntuu olevan ny oikeen teräsjäätä eikä meinaa lähtiä sulamahan millää.

Sitte iskiki sellaanen laiskotus, jotten enää loppupäivänä saanu muuta aikaaseksi. Istuun telekkarin äärehen kutomahan.

Melekeen sama kuvio toistuu tänä päivänä. Lähärin kahareksan mais lenkille. Oli vielä pakkaasta niin, jotta meinas olla alakumatkasta melekeen kylymä.

Nyt ei ollu mitää pakollista menua, niin lenkin jäläkihin käärääsin kuivat pyykit kaappiihin, hain seuraavan satsin terassilta taas tupahan ja pistin poijan puolelta lakanapyykin koneehin.

Ruaaksi tein Amerikkalaasia juustopernoja. Isäntä eherootti, jotta ens kerralla vois kokeella lisätä valakosipulia. Eli ei ne vissihin ihan pahojakaa ollu, ku kerran esitettihin parannuseherootus seuraavaa kertaa varte.

Ehtoopäivällä mä muistin, jotta meillä on vajaa purkillinen ”punaasta maitua”, niin alakas teköhön mieli plättyjä. Ei siinä auttanu muu ku ruveta teköhön. Olihan ne hyviä pitkästä aikaa.

Verikokeetten tuloksekki oli tullu Omakantahan. Vielä ne oli viitteetten sisällä, niin turha mun on niistä sen kummemmin kysyä, tuskin ne niihin puuttuu. P-T4-V 14,5 (viitearvo 11.0-22.0) ja P-TSH 0.32 (viitearvo 0.30-4.20). Mutta ompahan ny seki tarkastettuna.

Raija soitti töistä pariki kertaa. Sillä oli kysyttävää palakoosta ja matkalaskuusta. Luultavasti osasin neuvua, ku ei ollu kovin vaikeeta kysymyksiä.

Ittenääsyyspäivä on vapaapäivä

Mä lupasin tänään ittelleni vapaapäivän muista hommista paitti käsitöistä.

No, kääriin mä pyykit narulta ja äkseerasin (= komensin) isännän ensi sulattelohon poijan vessasta jäätynyttä vesiputkia. Piti oikeen ottaa kattopaneeliista pala pois, jotta pääsi käsiksi putkihin. Sielä oli patteri menny jumihin ja vessa oli kylymeet ku jääkaappi. Pitää tästämisin (= tästä lähtien) tarkkaalla vähä useemmin tuon ”kylymän puolen” kuulumisia.

Sitte mä komensin sen laittamahan naulat ja ruuvit flikan kämpän kellolle, peilille ja tauluulle. Ovat lojunehet remontin jäläkihin vain sängyn päällä.

Muun aikaa oonki istunu olohuonehes kutomas ja vahtaamas Netflixiä. Alakaa huivista olla pian ehkä puolet tehtynä. Lankaa taitaa jäärä hyvääsesti, niin jotta saan siitä vielä piponki huiville pariksi. Mutta huivin jäläkihin on kyllä ensiksi vuoros miniänaluun toivomat sukat. Kyllä täs vielä muutamat sarijat ehtii vaharata (= katsoa) ennen ku kaikki lahajat on valamihina.

Nyt mä meen laittelohon ittenääsyyspäivän kynttilät valamihiksi sytyttämistä varte. Mulla ei oo ollu tapana poltella ittenääsyyspäivän kynttilöötä, mutta jostaki syystä tänä vuonna se tuntuu sopivan juhulalliselta.

Hyvää ittenääsyyspäivää – ja kiitos sotien veteraanit ja kotirintaman väki, jokka ootta sen meille lahajaksi antanu.

Jouluvalamistelut jatkuu

Tänään heräsin jo vartin yli seittemän. Oli muka niin palijo kaikemmoista tekemistä tälle päivää, jotten tärittäny (= malttanut) nukkua pirempähän.

Ensiksi kuitenki nautiskelin kiireettömän aamupalan. Sillä lailla päivä lähtöö parahite oikeelle raiteelle.

Alootin päivän työt petivaattehien vaihrolla. Laitoon saman tien käytetyt lakanat pesuhun.

Sitte laitoon muutamat lahajat pakettihin.

Seuraavaksi alakasin puuron keittohon, koska tänään oli tekovuoros porkkanalaatikot. Muita lootia en meinaa teheräkkää itte. Loput hajetahan kaupasta.

Laatikootten kypsyes tein piparitaikinan. Jos huomenna vaikka leipoos ne pois. Sitte olis enää toiset pikkuleivät ja sen jäläkihin en muuta meinaa jouluksi leipua. Paitti jotta äsköön kävääsi häivähryksenomaasesti mieles, jotta pitääskähän yllättää porukka ja leipua korvapuustia. Tai pikkupullia kirsikkasilimällä (näkyy olevan aukaasematoon paketti koristekirsikoota kaapis). No, saas nähärä.

Voi olla, jotten kerkiä (= viitti), ku tänään alakasin tekemähän sitä flikan tuupihuivia. Pari tuntia istuun varmahan telekkarin ääres eikä sitä taira olla vasta ku 15 senttiä valamihina. Vielä saa jonku tovin istua, ennen ku on tarpeeksi mittaa. Ja sitte olis vielä miniänaluun pyytämät pitkävartiset sukat. Niitäki oon jo aloottanu, mutta en oo saanu valamihiksi ku toista vartta ehkä jonku 10 senttiä. Saattaa vielä mennä yötöiksi, jotta saan ne jouluksi valamihiksi.

Jussirasat

Tää on Sallalle ku en löytäny netistä näitä. Mä en muistanu vuotta (näytti olevan 2001) ja leherenki muistin väärin. Tää oli Novita & Moda -leheren kilipaalu.

Mä tein niille ohojeekki oikeen omalla äirinkielelläni, muttei ne ollu kelevannu.

Niitten oli pitäny suomentaa ne.