Flikalla on ollu jo jonku aikaa ongelmia autonsa kans. Kevättalavella laskettelureissulta tulles siinä oli syttyny joku vikavalo, mutta se muistaakseni sammuu omia aikojansa eikä siihen kiinnitetty sen kummemmin huomiota.
Reilu kuukausi sitte auto ei ollu työpäivän jäläkihin suostunu käynnistymähän, vaan se jouruttihin vetämähän hinausauton kyyttihin ja viemähän korijaamolle. Mihinä se luonnollisesti oli käynnistyny niin ku ei mitää. Mutta ne oli arvellu, jotta sieltä on menny joku nokka-akselin asentotunnistin.
Ei vissihin sitte kumminkaa ollu se, ku lauantaina flikka lähetti vireon, ku autua veretähän taas hinurin kyyttihin. Nyt auto oli sammunu keskelle risteystä, mutta flikka oli saanu rullattua sen vielä risteyksen yli. Tällä kertaa oli tuomioksi tullu, jotta pensapumppu ja akku on sököjä. Ne kustantaas luultavasti reilut parisataa plus työt päälle.
Flikka alakaa vähitellen kypsyä, ku ei tuolla uskalla kohta enää mihinkää lähtiä, ku ei tierä, koska se jättää tien päälle. Onneksi hinauksihin niillä on joku hinausturva, jotta niistä ei oo tarvinnu maksaa.
Mulla ei oo auton kans onneksi ollu mitää murehia, mutta käytin sen tänään ns. välihuollos. Se kesti tunnin verran ja me lähärimmä sillä välin isännän kans käpyttelemähän Minimanihin. Mutta ei tullu ny ostohousuja jalakahan, niin loppujen lopuuksi päästihin kaupasta pihalle alle kolomellakympillä.
Ja isäntä tarijos vielä teen ja porkkanaleivoksen kaffilas. Sieltä mentihin kirpparille, mistä ei tarttunu joukkohon muuta ku vajaan nelijän euron avaamenperä isännälle.
Auton sai lunastaa hoirosta reilulla parillasataa. Ja ohojeestuksella, jotta tämän kesän voi vielä ajella nuolla renkahilla, mutta ens kesäksi kannattaa hankkia uuret. Kulutuspintaa oli jälijellä 4 – 4,5 mm. Lain mukahan saa ajella niin tyynni, jotta jälijellä on enää 1,6 mm, mutta ne ei oo enää kovin turvalliset. Vesiliirtovaara alakaa kuulemma olla jo näillä lukemillaki. Sitä en tohori vielä eres ajatella, mitä ne kustantaa. Mutta täälä kehitysalueella oma auto on välttämättömyys ku julukisia kulukuneuvoja näkyy lähinnä televisios. Ei täältä pääse mihinkää iliman omaa autua.
Lopuuksi käytihin vielä ruokakaupas. Kyllä täytyy sanua, jotta tällääsen päivän jäläkihin alakaa taas tuntua, jotta tilipäivähän on aiva turhan pitkä aika.
Rautalinnun räpiköönnit 
Meil on kans matkan keskeytymisturva, nii ei tarvii hinauksist maksaa. Ois sillo vuonna joku tullu hinaus kalliiks, ku motskari ökäht Muonioo, eikä siel mönkkärihuolto saanu kuntoo, nii tultii hinausautol Imatralle, paikalline korjaamo korjas via ja kolme päivä pääst oltii takas Muonios. Kyl ol hinauspalvelu Hannu ihmeissää, tarjos viinerikahvit, toivottel turvallista Norja reissuu 🙂
Oho! No joo – siinä kohtaa kyllä varmahan huokaasi helepotuksesta, jotta on tullu maksettua vakuutusta.
Asiaa. Ja kovin ajankohtaista täälläkin. Autossa on talven ja kevään mittaan ollut jatkuvasti vikaa ja korjauslaskut kiehuttaneet sappea aika tavalla. Tällä hetkellä ajopeli lähti hinurilla reilu viikko sitten, eikä vieläkään ole tullut kuntoon tai takaisin.
Korvessa kun ollaan, niin mitään ei ole parinkymmenen kilsan säteellä ja hieman haasteelliseksi menisi elo jollei olisi löytynyt vuokra-autoa. Ilman autoa ei saa ihmisille tai eläimille ruokaa, ei firman lähetyksiä postiin tai mitään muutakaan elintärkeää hoidettua. Joskus vähän hymisyttää kaikenlaiset paasaukset kuinka yksityisautoilu pitäisi lopettaa ja siirtyä julkisiin kulkuvälineisiin. Jännä olisi nähdä semmoisia 🙂
Ne, jotka suustaan päästelevät moisia viisauksia, asuvat luultavasti Kehä I:n sisäpuolella, missä ratikka tai bussi menee ikkunan alta joka kymmenes minuutti.
Vähän sama kuin se, miten viisasta tai suositeltavaa on tilailla suoraan kotiin esimerkiksi kauppatavarat. Aika isolla alalla Suomea ei semmoisia palveluja ole olemassa 😆