Havahruun täs yks päivä, jotta mulla ei oo tänä talavena ollu kirkasvalolamppu ollenkaa käytös. En tierä, johtuuko siitä vai mistä, jotta oon ollu vähä väsyksis ja jotenki hitahilla pitkän aikaa.
Ja vaikka nyt on ollu niin surkian pimeetä päiviä, niin en oo enää viittiny hakia lamppua esille. Päivät on kumminki jo pitenemähän päin.
Sen sijahan oon aamuusin sytyttäny kynttilän keittiön pöyrälle ja rauhoottunu sen ääres hetken ennen ku päivän askarehet alakaa. Ja töistä tullesnani isäntä pruukaa (= tapaa) istua telekkarin ääres, niin mä oon sytyttäny taas kynttilän ruokaseuraksi ittelleni. Valohoitua seki.
Ain illal klo 16.30 kuuse valot palamaa, klo 17.00 kukkavalot palamaa, klo 19.00 ikkunoitte valoketjut ja kolme paristoil toimivaa lyhtyy parvekkeelle palamaa, klo 20.00 Ossi sytyttelö ledtuikut (12) palamaa, eile joululahjakynttilä sai uuve muodo ja sitä poltellaa. Ledtuikkuihi on Ossi tehny akkuparistoist virtalähteet, mitä voi sit latailla, koska eihä ne pienet nappiparistot kauaa kestä, eikä raaski nii paljoo ostaa, et talve pärjäis.
Nuo nappiparistot kestää kyllä hävyttömän vähä aikaa. Sormiparistoolla meirän isoot ledikynttilät palaa ajastettuuna melekeen vuoden.