Varaasteleva lahana ja muita kesälomaseikkaaluja

Kesäloma! Vihiroonki! Tuntuu, jotta se ei meinannu tulla ollenkaa. Oon aiva varma, jotta tää ei tullu yhtää liika aikaasin. Alakasin epäälemähän, jotta joku on jonaki yönä käyny salaa vaihtamas mun aivojen (?) tilalle pumpulia. Niin oli jo pää pehemoonen.

Kesälomafiilistä lähärettihin hakemahan heti perijantaina töitten jäläkihin. Suunnattihin Gorillan noukka Oulua kohti. Mentihin flikan ja vävypoijan vaivooksi viikonlopuksi. Oltihin perillä joskus puoli kymmenen aikoohin ehtoolla. Metku tuli ensimmääsenä vastahan 🖤

Lauantaina lähärettihin eväsretkelle Koitelihin. Isäntä haaveeli virvelöövänsä sielä, mutta menomatkalla se haikaasi, jotta virveli jäi kotia. 😁 No, eihän siinä mitää, ne kävääsi flikan kans kaupas ja hakivat isännälle uuren virvelin ja muutaman uistimen.

Tehtihin evähät ja lähärettihin hakemahan kalastuslupaa. Vastoon netin tietojen, sitä ei enää saanukkaa sieltä, mistä ensiksi käytihin kysymäs. Onneksi seuraava lupapaikka oli heti tien toisella puolella.

Väkiä Koitelis oli ku Lipin piruja – joka paikka täynnä. Toki sen verran oli välijää, jotta suurimman osan aijasta sai pirettyä turvaväliä. Sää oli mahtava, seura mukavaa ja evähät hyviä.

Tieroksi vain, jotta kalaa ei tullu, sen sijahan tuli joku pohojaongen paino ja meni yks uistin ja siimaa. 😂

Metku ei valitettavasti enää pääse näille reissuulle, ku se on jo niin huonojalakaanen.

Yhtää en kattonu kellua, kuinka kauan oltihin ja vaelleltihin, mutta hyvin sielä kuluu aika. Oli hienoja, rakennettuja lankkupolokuja ja sitte ihan mettäpolokuja. Koko koskialue on kuulemma 3 km pitkä.

Mustikoota napsittihin poluun varrelta suuhun ja ennen ku lähärettihin, käytihin vielä jäätelökioskilta hakemas jäätävän suuret tötteröjätskit.

Ja sitte vielä koukattihin Chef’s Salad, Kebab & Pizzasta kaharen päivän evähät. Oli nimittään niin järijettömän suuret plätyt, jotta mä söin omaani kaks päivää, enkä mä ollenkaa oo mikää pieniruokaanen.

Ku saatihin syötyä ja saunoottua, niin flikka vielä siistii niin isännän ku munki hiukset. Pian sen jäläkihin torettihin, jotta ruoka alakoo mennä kovasti silimäluomihin. Ei riekuttu kovin myöhälle vaan painuttihin aijoos pehkuuhin.

Pyhäaamulla vävypoika suunnitteli jatkavansa remppahommia ja flikka päätti, jotta me muut voirahan lähtiä pois jaloosta. Mentihin mato-ongelle Juurussuon venesatamahan. Tokmannilta hajettihin onkilieroja.

Rannas oliki venettä venehen vieres, mutta niitten välistä pääsi hyvin onkimahan. Mä heitin oman onkeni vetehen ja heti nappas. Yritin nostaa nopiaa, niin kuuluu vain naps – onki ja siima poikki! Mä en heti eres hoksannu, mitä tapahtuu. Rantavetehen asti sain kuitenki hilattua melekoosen lahananlotjakkehen ja jos olsin ollu hoksusta kotoosin, olsin sen varmahan siitä saanu vielä napattua, mutta kesti jokusen hetken liika kauan tajuta ja niin se ryökäles pääsi siitä karkaamahan.

Ja ku sillä oli koukku vielä suus, niin se lähti vetämähän peräsnänsä myös sitä katkennutta ongen päätä. Isäntä onneksi tuli häsyyhin virvelinsä kans ja sai heitettyä uistimensa kiinni siihen ongenpätkähän. Se sai ku saiki hilattua onkivarkahan rantahan.

Mutta rannas se pääsi irti virvelistä ja isäntä pyyrysti ittensä. 🤣 Onneksi koukku ei tarttunu ku pairan rintataskuhun.

Meillä ei ollu puntaria eikä mittaa, mutta isäntä tälläs oman 44-numeroosen kenkänsä siihen vierehen. Flikka mittas ehtoolla isänsä kengän ja sai pituureksi 31 senttiä. Isäntä arveli, jotta kyllä se kala oli likemmäs 40-senttinen ja painoksi se arveli likemmäs kilon ku puoli kilua.

Vähä jäi ny ratkaasemata, jotta kuka sen kalan sitte oikeen lopuksi saikaa. Mä oon sitä mieltä, jotta minä, mutta ku mä en saanu sitä kuivalle maalle, niin isäntä kattoo sen omaksi saalihiksensa. 😄

Me pirettihin sielä lepikos vissihin melekoosta älämölöä, ku siihen tuli paikallinen kalastaja, joka kysyy, voiko hän saara sen kalan, ku hän tekis siitä ”purkkikallaa”. Tottahan toki! Me oltaas se päästetty takaasi vetehen, vaikka se oli varmahan jo aika väsyksis kaiken jäläkihin.

Mun onkireissu meinas loppua siihen, mutta flikka päätti, jotta hajetahan uus onki. Taas oli asiaa Tokmannille.

Uurella ongella ei enää tullu ku ”lentokaloja”. Oli niin pieniä kaloja, jotta ne pääsi irti heti, ku sai ne pintahan. Flikka tosin sai ylähä kaks pienen pientä affenta ja yhyren pritkun (= kiisken). Isännällä ei tälläkää kertaa ollu kalaonnia – paitti sen kertaalleen pyyrystetyn lahanan verran.

Kerranki meillon kunnon kalajuttu kerrottavana. 😁

Ku tältä reissulta selevittihin, oli vävypoikaki päättelemäs remppahommia sen päivän osalta ja syönnin jäläkihin lähärettihin minikolffaamahan. Sieläki oli väkiä ja välillä jouruttihin orottelemahan vuorua tai käytihin pelaamas joku muu vapaana ollu rata. Vävypoika voitti, isäntä tuli toiseksi ja flikka jäi pronssille (mikä harmitti sitä suunnattomasti). Omia lyöntiäni mä en enää eres viittiny laskia. 😂 Mutta hauskaa oli silti.

Sieltä mentihin vielä Pannukakkutaloohin herkuttelemahan.

Nuoret on lomansa pitäny ja niitten piti eileen aamulla töihin. Vävypoika meni jo seittemäksi ja flikka yhyreksäksi. Me lähärettihin siinä välis joskus vähä ennen kahareksaa.

Kotia päästyä piti vielä käväästä ruokakaupas ku täälä oli kaapit tyhyjänä. Sitte ei loppupäivänä tehtykää mitää. Tai ainakaa mä en teheny. Mä oon tänään vasta tyhyjänny laukut ja pesny pyykit.

Vaihroon petihin puhtahat lakanat ku sattunehesta syystä en viikonlooppuna ollu niitä vaihtanu. Ehtoolla mennähän saunahan, niin on mukava päästä puhtahien lakanootten välihin.

Pesin aamulla parvekkehenoven lasin, ku sinne on jo ennemmin joku lintu lentäny ja päästäny pitkän ruikun. Ei menny kauaa, ku taas kuuluu kopsahros. Tällä kertaa raukkaparka oli sen verran pökerryksis, jotta oli jääny parvekkehen laattialle huilaamahan. En tunnistanu lintua, mutta oli suloonen ja pieni. Mahtuu kämmenkuoppahan. Onneksi se virkos ja lähti hetken päästä lentohon.

Viikonlopun herkuttelujen jäläkihin otettihin ny vähä kurinpalautusta ja syötihin vain riisipuurua.

Oli kyllä ihana loman alootus!

2 kommenttia artikkeliin ”Varaasteleva lahana ja muita kesälomaseikkaaluja

  1. No jo o ollu vauhikas, vaiherikas loma alotust, tuost o hyvä jatkaa ja pittää vauhtii yllä. Ihanaa lomaa, toivottavast ilmatkii jotekute kohillaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.