Vähä lisää opiskelua

Kaikilla muilla on töis ollu kiiruhia alv:n kans paitti mulla. Mulla on vain kaks kirijanpitua ja toinen niistä on alvitoon ja toisen kirijanpiron tein tammikuun osalta jo näyttöhön. Nyt toki sielä olis jo helemikuun tosittehet, mutta oon vähä säästelly niitä, ku oon ajatellu, jotta jos kurssikaveri tarttoo sen näyttöänsä varte, niin en mee sitä tekemähän.

Sen alvittoman kirijanpiron tarkastusta on tehty pomon kans pätkittään aina ku se on keriinny. Nyt oli pakko teherä se loppuhun, koska sen tilinpäätös piti saara valamihiksi ens viikon kokouksehen. Pomo lupas viikonlopun aikana sen teherä.

Ihan hyvin olin kuulemma hoksannu kirijaukset. Toki sielä oli pientä ”hienosäätöä” ku sielä oli joitaki aika monimutkaasia juttuja, joita en voinukkaa tietää ku ei kukaa ollu kertonu. Tai puuttuu sopiva tili, jollekka kirijata ja olin sitte kirijannu johonki lähinnä sopivahan. Jouruttihin niille avaamahan uusia tiliä. Ehkä tämän vuoren mittahan toiminnat ja tilitapahtumat tuloo tutummiksi.

Mä istuun torstaina myös tunnin verran ”koulunpenkillä”, ku oli webinaari 1.4. voimmahan tulevasta vuosilomalain muutoksesta. Työkaverin oli puhet kattua se kans, mutta ei se keriinny. Onneksi nuo webinaarit tuloo tallentehina sitte johonaki vaihees, niin niitä voi kattua myöhemminki.

Lisäksi mä löysin kaks muuta palakanlaskentahan liittyvää webinaaria, jokka mua kiinnosti. Kysyyn pomolta, saanko ilimoottautua niihin. Sain luvan. Nää kaikki kouluutukset on ohojelmistotaloon ilimaasia kouluutuksia ja koen, jotta tarvitten vielä opastusta etenki tuon ohojelman käytös. Mä seleviän sillä näistä ihan tavallisista palakanlaskennoosta, mutta siinä on varmahan palijo ominaasuuksia, joita en osaa vielä ollenkaa hyöryntää ku ei oikeen kukaa muukaa sitä hallitte.

Pomo tietää kyllä kirijanpitopuolen, mutta palakkoja sekää ei oo palijo laskenu. Eikä työkaverikaa oo tuolla ohojelmalla laskenu kovin palijo. Se pyysiki mua tekemähän ohojeet ihan vaihe vaiheelta, mitä palakanlaskennas pitää teherä.

Perijantaina meni tuon tilinpäätöksen valamistelus vähä ylitöiksi. Harmitti, ku tiesin, jotta kotona on vierahat jo orottamas. Isännän siskoo miehinensä oli tullu kyläälemähän ja mä pelekäsin, jotta ne kerkiää lähtiä ennen ku mä pääsen töistä kotia. Toivat mulle ihanan eustomakimpun valamistujaasonnitteluuna. Oli mukava nähärä pitkästä aikaa. On nuo kyläälyt jääny kyllä luvattoman vähälle, ku on vain keskittyny kouluhun ja töihin eikä sen jäläkihin oo enää jaksanu mitää. Pyhänaijat tahtoo mennä kauppareissuulla ja pyykinpesus.

Eileen mä lähärin tuhulaamahan stipendirahojani. Menin veliipoijan liikkeehin tarkootuksenani ostaa maharollisimman suuri ja laarukas färisarija, mutta kävi niin, jotta ei ollukkaa ku Brevilliersin Cretacolor 36 färin setti. Otin sitte sen. Sain vissihin omakustannushintahan ku ei se maksanu mulle ku 25 eurua.

Valamistujaaslahajaksi sain kolome färityskirijaa ja nipun färitettäviä postikorttia. Velii sanoo, jotta färityspuumi on ohi eikä ne enää mee kaupan. Päätti sitte antaa mulle, jotta pääsöö erohon eres osasta. 😀 Mulle kyllä kelepas. En oo ikänä ollukkaa mikää trendsetteri enkä ensimmääsenä muodin aallonharijalla. Ennemminki vähä jäläkijättöösesti jos sittekkää. Färittämisestä oon kumminki aina vain innoosnani ja nyt ajattelin, jotta kokeellahan kunnon färiillä. Ei voi ainakaa syyttää sitte niitä, jos ei onnistu.

Mutta ei nuokaa vielä mulle piisannu, ku tilasin vielä varmemmaksi vakuureksi Verkkokaupasta 120 kynän setin Faber-Castellin Polychromos-kyniä. Sitte piisaa sävyjä. Ei pitääsi siitä jäärä kiinni, jottei löyry justihin haluamaani färiä. On kyniä mun koko loppuelämäksi ja jää vielä muksuullekki perinnöksi. 😀 Enkä kyllä tierä, mihinkä ne färit levitän ku alakaan färittelöhön. Tuo mun kirijootuslipastoni jää auttamata liika pieneksi sellaasellle kynämäärälle ku siinä on ollu aharasta jo nykki.

Tänään, ku maksoon laskuja, totesin, jotta Työllisyysrahastonki stipendi oli jo maksettu, vaikka se ilimootettihin maksettavaksi vasta ens viikolla. No ei mua haittaa yhtää. Ku tämän jäläkihin loppuu nämä ylimäärääset ja yllätystulot ja jatkos pitää pärijätä palakallansa. Mutta jos emmä ny aiva maharottomasti alakaa törsäämähän, niin enkähän mä pärijää ku oon pärijänny Kelan päivärahoollaki.

Poikaki oli onneksi saanu Kelalta myönteesen päätöksen ku se oli ensi saanu toristuksen YEL:in irtisanomisesta. Paitti jotta Kela vaatii sitä tekemähän vielä uuren hakemuksen omavastuuaijan jäläkeeseltä osalta. Melekoosta pompotusta, sanon minä. Mutta jospa se ny alakaas vähitellen saamahan eres jonku lantin siltä suunnalta.

Näköjään se on meirän huushollis, jotta aina on jollaki joku mures. Ei oo ikänä kaikilla asiat hyvin yhtä aikaa. Useemmin on ollu niin päin, jotta kaikilla on ollu huonosti yhtä aikaa. Syystä tai toisesta. Mutta jospa se tästä vähitellen tasoottuus. Ainaki mä kovasti haluan ny uskoa tulevaasuutehen.

Ens kuun loppupuolella meirät on kuttuttu miniänaluun valamistujaasihin. Ihanaa, jotta on jotaki mukavaa orotettavis!

One thought on “Vähä lisää opiskelua

  1. Ei ne suuret tulot, vaa pienet menot. Mitä meil ois, jos ei ois säästetty. Sulho sanontoi 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.