Pikkuhilijaa, pikkuhilijaa

Töis on ollu kiirusta, mutta ompa ollu välillä muutamia hetkiä, jolloonka oon keriinny vähä siivuamahan ja järijestelemähän pöytiä ja laittamahan paperia omille paikoollensa. Ja kattelemahan tilinpäätöksehen liittyviä asioota.

Lisäksi oon ehtoosin kertaallu tilinpäätösjuttuja sen, mitä niistä ny koulusta paperilla saatihin. Tajusin, jotta suurin osa muistihinpanoosta ja opetusmateriaalista on konehella – ja kaikki Nova-harijootukset tietysti koulun konehella. Novahan meillä ei oo kotua käsin pääsyä. Täytyy varmahan huomenna vähä yrittää kertaalla niitä konehelle talletettuja.

Torstaina tein ensimmääsen osasuorituksen palakanlaskennan näyttöhön, ku tein palakkojen vuosi-ilimootuksia verottajalle, työeläkeyhtiöölle ja tapaturmavakuutusyhtiöölle.

Eileen tein ensi aamupäivällä hirmuusen määrän laskuja ja sain siitä laskutuksen ja myyntireskontran näyttöhön suorituksen.

Sen jäläkihin alaattihin pomon kans käymähän läpi tilinpäätöstä ja seki eteni jo siihen vaiheesehen, jotta päätösviennit ja jaksotukset on ny tehty ja maanantaina jatketahan tilien täsmäytyksellä. Onneksi pomo oli siinä koko aijan mukana, sain hänestä tukia ja turvaa ja palijo varmuutta ja opetusta samalla. Hän seliitti tämän kyseesen firman tilinpäätöskäytäntöjä ja neuvoo, mistä löyrän tarvittavia tietoja tilinpäätöstä varte. Asioota, joita en olsi voinu tietää, ku en oo ehtiny tutustua firmahan muuten ku vähä konehelta kirijanpitua kattelemalla.

Hmmm.. tosin sielä aloottaa maanantaina uus kirijanpitäjä, joka tuloo siihen mun vastapäisehen työpisteehin, jotta en tierä, kuinka se mun tilinpäätökseni siinä sitte etenöö, pystyykö siinä keskittymähän. Ja pomo joutuu kumminki uutta työntekijää ohojeestamahan. Mutta jos en mä saa sitä tehtyä, niin on mulla tosi palijo palakanlaskentaa koko viikoksi. Ensimmäästen parin firman palakat pitää saara laskettua jo heti maanantaina, seuraavat tiistaina ja keskiviikoksi ja torstaiksiki jää vielä monet palakat. Isännälle jo sanoonki, jotta voi olla pitkiä päiviä tieros.

Eilinen ehtoo meni ihan vain nauraa hekottaes. Olimma ny sielä teatteris kattomas Lisää saikkua, kiitos -esityksen. Kyllä sai nauraa! Mä en voi käsittää, mitenkä Mikko Kivinen pystyy muistamahan kaikki vuorosanansa ku sitä tekstiä tuli pitkiä pätkiä konekiväärivauhrilla ihan tauotta. Aiva hervotoonta. 😀 Jos teillä ikänäkoskaamilloonkaa on maharollisuus mennä kattomahan, niin suosittelen eherottomasti! Oli kyllä hauskaa ihan koko rahan erestä. 

Mainokset

One thought on “Pikkuhilijaa, pikkuhilijaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.