Kaikesta laista alakaa olla ny viimmeeset käsillä.
Eileen käytihin täsmäostoksilla. Yks joululahajatoivomus (viimmeenen tai ainaki toiseksi viimmeenen) piti toteuttaa. Se löytyy heleposti ja laitoon sen kotia tultua saman tien pakettihin.
Jouluvalamisteluja tein sen verran, jotta kattelin kaikki ”jouluastiat” esille ja pesin ne.
Tänäänkää en oo teheny mitää joulun etehen, paitti yhyren lahajan sain valamihiksi ja mietiin, vieläkö kerkiääs yhyren… En oo vielä ainakaa aloottanu ku nyt varmahan menöö nuo omat jouluhommat erelle. Taisi olla seki lajisnansa viimmeenen tälle vuorelle.
Ens viikko on viimmeenen työviikko. Huomenna rouva on kotona tekemäs omia jouluaskarehiansa, tiistaina mulla on työtöön päivä ja silloon olis tarkootus hoitaa siivoukset pois ja käyrä hankkimas kinkku ja muut tykötarpehet siltä osin, kun niitä voi etukätehen ostella.
Keskiviikkona työmaalla on asiakkahille kaffittelua. Se (toivottavasti) tietää kiirusta päivää.
Torstaista en osaa vielä sanua mitää, mutta perijantai on varmahan ihan normi siivouspäivä niin ku joka perijantai (viimmeenen!). Ja viikkokuormaki tuloo silloon. Tosin en oo pitkähän aikahan saanu sitä purkaa ku aina on joku muu keriinny ensi.
Työtoristus mun pitää muistaa pyytää, jotta saan sen maharollisimman pian työkkärihin.
Enimmäksensä olo on ny helepottunu, ku tää rutistus on kohta ohi. Vaikka oon melekeen huomaamattani oppinu palijo, niin silti useemmat päivät on äärirajoolla sinnittelyä ja se on tosi raskasta.
Helepotuksesta huolimata murehrin kumminki tulevaa. Ei oo tietua töistä ja tulot putuaa alle puolehen.
Tänään laitoon yhyren hakemuksen taas matkahan. (Se ei varmahan tuu olemahan lajisnansa viimmeenen.) Työtehtävien luettelo kuullosti siltä, jotta tekemistä piisaa. Mutta ainaki osittaan oli sellaasia, joista uskoosin seleviytyväni kunnialla. Miinuksena se, jotta työpaikka on 40-50 kilometrin pääs riippuen, mitä reittiä menöö. Lyhkääsempi tie on luonnollisesti kapia ja mutkaanen, niin jotta en ainakaa talavella tohtisi lähtiä sitä ajelemahan. Pirempi reitti taas puolestansa menöö kaupungin kautta, mikä voi tarkoottaa jotta sielä on pari muutaki työmatkalaasta.
Mutta näitä ny on turha murehtia, pitääs ensi saara se työpaikka. 😀
Nopsaa se siu työrupeema-aika kulu. Nii onkii, turha murehtii etukättee. Josko huomen sais sen kinku ostaneeks ja kylmäsavulohe, ehkä graavilohtakii. Karjalapaisti virkaa saap hoitaa kinkku, muute painottuu kalaa ja laatikoihi. Rosolli kasaile omamiele mukkaa 🙂
Mun mielestä on ollu tosi pitkä puoli vuotta 😀