Joseph Pittman: Tuuli kuiskaa

En oo aikoohin kirijoottanu tänne lukemisistani mitää. Sempä tähäre mulla onki tuos nenäni eres nelijän kirijan pino, jokka on orottanu, jotta ne mainitaas luetuuksi.

Tämä Pittmanin kirija näyttää olevan yli 10 vuoren takaa. Oon varmahan ollu kirijakerhos vielä silloon. Otin sen kumminki lujettavaksi, ku kirijaston kirijat oli lujettuna.

Täs newyorkilaanen Brian on joutunu pitkälle sairaslomalle ja syrijähän hektisestä mainostoimistomailmasta, johona hänen tyttöystävänsä Maddie yhä työskentelöö kiivahasti. Niin kiivahasti, jotta häneltä ei taharo riittää aikaa Brianillekkaa. Ku Brian päätti teherä yllätysvieraalun Maddien luo, suurimman yllätyksen koki hän itte.

Brian irtisanoutuu työstänsä ja lähtöö päämäärättömälle road-tripille. Kunnes matkan varrella hän näköö ensi komian tuulimyllyn ja asia toisensa jäläkihin loksahteloo paikoollensa niin, jotta Brian huomaa pysähtynehensä kaupunkihin piremmäksi aikaa.

Vähääsin syy ei oo Annie, joka omistaa tuulimyllyn.

Tämä tarina ei kulije siirappimaisehen onnellisehen loppuhun, vaan Brian saa aina vain kokia kovia, niin jotta itte ainaki jo protestoon lopus, jotta ei tää näin voi mennä. (Mä siis luin tätä kirijaa niin ku ensimmäästä kertaa, en yhtää muistanu, mitä täs tapahtuu…)

Mainokset

One thought on “Joseph Pittman: Tuuli kuiskaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.