Rautalintu – suomi -sanakirija

Adan kommentista hoksasin, jotta vois olla hyvä pitää jonkimmoista sanakirijaa siitä, mitä mä kulloonki yritän sanua. Ku ei taira lukijoosta ehta pohojalaasia olla ku Reija ja hänenki murteensa on vähä toisenlaasta. 🙂

En nimenny tätä etelä-pohojanmaa – suomi -sanakirijaksi sen takia, jotta ei kukaa pääsisi sanomahan, jotta nää mun käännökset on väärin. Mä yritän suomentaa ne niin kun mä itte niitä käytän. Lisäälen näitä sitä mukaa ku tuloo mieleheni.

Voi olla, jottei nää oo eres kaikki murresanoja, mutta mitäpä siitä. Ei tästä oo tarkootuskaa teherä mitää kielitieteellistä osiota.

Meillä on palijo sanoja, jokka muistuttaa yleeskielen sanoja joko niin, jotta pistetähän etehen k-kirijaan (kluutu, knappi, klasi…) tai sitte vaihretahan v-kirijaamen tilalle f (filtti, fieteri, faari). Ja d-kirijaantahan meillä ei oo ollenkaa. Mutta meillä on sen sijahan ree-kirijaan (r).

Valitettavasti en osaa teherä sellaasta hienua hakukonesta, jolla vois hakia jotaki määrättyä kirijaanta tai sanaa. Aakkosjärijestyksestäkää en mee takuuhin, ku oon lisäälly sanoja väliihin sitä mukaa ku on mielehen muistunu.

A
Ainoja = aikoa
Alio = kesytetty eläin (ennen haettiin esim. variksen poikasia 
suoraan pesästä aliooksi)
Allakka = kalenteri
Amma = lapsenvahti
Ammattaa = hoitaa (lasta)
Askarestanttu = työvaate, huonompi vaate
Auseerata = tehdä askareita, puuhastella
E
Eheroontaharoon = tietentahtoen, välttämättä
Ehtakeltaasenveheriäänen = epämääräisen värinen
Ehtoo = ilta
Esmennellä = estellä
F
Faartata = startata, lähteä matkaan
Falskata = vuotaa
Fankku = ripustuslenkki
Fapiaani = eläväinen
Fiilipunkki = viilikulho (en kuullut punkki-sanaa käytettävän muussa 
yhteydessä)
Filunki = vilppi
Flaatti = voimaton, säikähtänyt
Flataanen = olematon (yleensä ihmisestä: kyllä s'on niin flataanen!)
Fletares = huonokuntoinen, ei tukeva (esineestä), laiska, 
aikaansaamaton (ihmisestä)
Fletkooksis = väsynyt (tai ihastunut)
Flikka = tyttö, tytär
Flosaata = sataa kaatamalla tai loiskua
Flosajuttaa = loiskuttaa, läikyttää
Flosahtaa = läiskähtää, roiskahtaa
Flossakko = loskakeli
Flänkyttää = väittää vastaan, inttää
Friskaantua = raikastua, piristyä
Fräkätä = askarrella, puuhata
Funteerata = tuumata, miettiä
Fyrry = röyhelö
Fältit = kyntöaura
Fälttöökset = kynnökset
Färi = väri
Färijätä = värjätä
H
Haaskata = tuhlata
Haikaalla = haaveilla
Hairaasta = siepata
Haloonen = haalea
Hanitoon = suunnattoman iso
Hanttales = iso pala
Hantuuki = pyyheliina
Hapines = ahnas
Hasaata = kinastella, käydä sanasotaa
He = ole hyvä
Henkihapatuksis = hengästyksissä
Hia = hiha
Hiukaasta = nälättää
Hiuki = ohueksi (melkein puhki) kulunut
Hoinaalla, hoinoostella = oleilla (joutilaana)
Hojaantua = horjahtaa, kaatua
Holotna = kylmä, vilu
Honata = hoksata
Hornata = kuorsata
Horvi = hetki, tuokio
Hotaasta = ahmaista
Hotalehtaa = ahmia
Hotomolli = ahmatti
Hotti = perunan sisällä oleva musta kohta
Huipata = huimata
Hupulaanen = seuralainen
Hussata = tuhlata
Huunpurema = fritsu
Huusholli = talo, koti, asunto, huoneisto
Hyysi = ulkovessa
Häjy = huono/pieni (itse olen häjyflikka eli perheen nuorempi tytär)
Häjykakara = perheen nuorin lapsi
Häkkisänky = pinnasänky
Häsäätä = hosua, sekoittaa (Se tuli siihen häsäjämähän.)
Hökkylä, hökkylööntyä = juoksettua, mennä kokkareiseksi (Maito on 
menny hökkylälle.)
Höväätä = höpistä
I
Iesus = jessus
J
Joinki = jotenkin
Jonsei = jos ei
Joppari = (pyörän, mopon, moottoripyörän) tavarateline
Joukaa = ainakaan, suinkaan, lainkaan
Juluppi = housujen etuhalkio/vetoketju
Juosten kustu = huolimattomasti, huonosti
Jyttästää = ryskätä (ukkoonen jyttästää)
Jöö = kuri, järjestys
K
Kaahia = kiipeillä
Kaati = esiliina, essu (puolikaati = vyötäröessu)
Kaati pystys = olla raskaana
Kaffeli = haarukka (lainasana ruosista: gaffel)
Kaikales = suikale, osio, pala (se otti aika kaikalehen täytekakkua)
Kailottaa = puhua/huutaa kovaan ääneen
Kakara = lapsi
Kakku = karitsa
Kakluuni = kaakeliuuni tai pönttöuuni
Kalasia = kylmä
Kalavaa = vaivata tai nälättää
Kalavehtia = varjostaa
Kalaves = varjopaikka
Kalijama = vetinen jäätikkökeli, myös silmät voivat olla 
vesikalijamalla (kyynelistä)
Kaluumet = ranteet
Kanahka = nöyhtä, epämääräinen lika
Kaneli = kani
Karkeloon = kylmänpurema
Karra = ohdake
Karteekit = ikkunaverhot
Karvastella = kirvellä
Karvat = hiukset (ei erityisen imarteleva)
Kaulahinen = kaulahuivi
Kehtolavitta = keinutuoli
Kelepootella = keinotella (Joinki se kelepootteli sen takaasi 
paikoollensa.)
Kemut = tanssit
Kenata = nojata
Kenkätä = kaupitella, tarjota
Kiekata = vääntelehtiä, vaihtaa asentoa
Kihirata = loistaa, heijastaa, häikäistä, paistaa (Aurinko kihtaa 
silimihin. Mä kihiraan näitä fläskiä vähä pannulla.)
Kiiata = tunkea lähelle, kiertää (Tuos tuo kärpäänen kiiaa.)
Kiikku = keinu
Kikki = rinta, tissi
Kikkiliivit = rintaliivit
Kikkivieroo = rintaruokinnasta vieroittaminen
Killerö = hiirenloukku
Kinnata = kiskoa, kiristää
Kinos = (hämähäkin) seitti
Kiraata = kitistä
Kirmuseerata = riehua, räyhätä
Kirunkirun = just ja just
Kismitellä = venytellä
Kissahataa = kutistua
Kiuriaanen = sääsken toukka
Klani = kalju
Klapsakka = perunasosekeitto (tehdään yleensä ed.päiväisen muusin 
tähteistä)
Klasi = ikkuna tai juomalasi
Klavaata = kolista
Kleha = huonokuntoinen
Klenahtaa = heilahtaa, nuljahtaa (esim. vesilasi voi klenahtaa niin, 
että siitä loiskuu, jalkansa voi klenahuttaa)
Klempata = ontua, kävellä huonosti
Klinu = penis
Kloppi = poika
Klusu = ohutta, huonoa kangasta
Klusuhousu = lökäpöksy
Kluutu = tiskirätti
Knafti = tiukka
Knapeerata = tepastella
Knälli = fiksu, hoksaavainen
Kokki = vintti
Kokkonen = kuhilas
Kollata = penkoa
Koltti = patja
Kommonansa = milläänkään
Komuuri = (kylmä ruoka)komero tai pesukomuuri, jossa säilytettiin 
vesikannua, pesuvatia ja pottaa
Konttia = kontata
Koopa = lampunvarjostin
Koppa = kori
Koppakuoriaanen = kovakuoriainen
Kortonki = kondomi
Kortteerata = asua
Kortteli = muki (alunperin peltiä tai emaloitu)
Korvee = saavi
Korventaa = polttaa, närästää
Kraana = hana
Kraiveli = kaulus/kurkku 
Kranni = naapuri
Kranttu = valikoiva, nirso
Kravata = kaapia, raapia
Kravata kurkkua leivänpalalla = syödä
Kravehet = (vähät) loput (Tääl' olis kravehet jälijellä.)
Krenata = olla epäkunnossa, toimia huonosti
Kronata = penkoa
Krooppi = kuoppa
Kroppa = vartalo
Kroukata = koukata, kouraista
Krouvi = karkea
Kropsu = pannukakku
Kruppi = vartalo
Kruppukräätäri = ei niin kovin taitava ompelija/käsityön tekijä
Kruputa = kursia (jotenkin)
Krututa = rytätä tai ommella (suuripiirteisesti tai taitamattomasti)
Krykys = huonossa ryhdissä/asennossa tai kumarassa, rypyssä (hartiat 
krykys, otta krykys)
Krätäänen = pahantuulinen
Kräätäri = räätäli
Krökky = kuokka
Kuivooriihi = kuivaamorakennus
Kuoppa = kellari
Kuppinuputes = uusien perunoiden voi-suola-maito -kastike, joka 
tehdään jokaiselle ruokailijalle erikseen omaan kuppiin
Kurmoottaa = kurittaa
Kurmu = lehmä
Kurri, kurnaali = kuorittu maito, rasvaton maito
Kurttiseerata = hakkailla, flirttailla
Kusi = virtsa
Kusiaanen = muurahainen
Kusiluistimet = virtsakiidättimet = varvastossut
Kutua = neuloa puikoilla
Kuulla kuuttimuksensa = kuulla kunniansa
Kyllääntyä = kyllästyä, pitkästyä
Kylälluuta = ihminen, joka on aina menossa/kyläilemässä
Kyrsä/nisukyrsä = pitko/pullapitko
Kyökätä = kyökkiä, kakoa
Kyölätä = oksentaa
Kyörätä = kuljettaa, viedä, kuskata
Källätä = moittia, panetella
Käylähtää = käväistä, käydä
Kökkä = talkoot
Könnätä = olla pitkään paikoillaan
L
Laasta = lakaista
Lakso = lätäkkö
Lanttalaureehinsa = ylt'ympäriinsä, joka puolelta
Larva = latva
Lavitta = tuoli
Leipuun = leivonta-astia
Leipäläpi = suu
Lesta = (pyörän, mopon, moottoripyörän) istuin
Liesu = matkalla/liikkeellä olemista (Se on kans aina liesus!)
Liirinki = vyötärö, myös vaatteen vyötärökaistale
Liiveri = liiteri
Linkat = nilkat
Lompsa = lompakko
Lotata = loiskuttaa, leikkiä vedellä
Luhurikka = mesimarja
Luntioomet = lantio
Luohata = nojailla, tulla (liian) liki (Tuo se on kans aina 
luohaamas!)
Lyhytnoukkaanen = helposti loukkaantuva/suuttuva
Lämmähyttää = lämmittää pikaisesti
Löökki = sipuli
M
Maasjalakaasin = kävellen
Mailahtaa = kadota
Maraata = marista
Markki = alue, tontti
Merkata = kirjoa
Moholooksis = loukkaannuksissa
Mokkelo = nukke
Moska = roska
Mosselo = nyytti
Mossooksis = suutuksissa
Mukula = lapsi
Munamankeli = miesten polkupyörä
Mureno = muru, murunen
Murentaa = murustaa
Muro = rikkaruoho, erityisesti vesiheinä/pihatähtimö
Muru = karkki
Mäntätä = hakata
Märäätä = itkeä
Mökämä = ajos, tulehtunut finni tai muu näppylä
Mötiäänen, mötky = kimalainen
N
Nakata = heittää
Nappo = vesikauha
Naraata = narista
Naskua = naksua
Nassarehtaa = askarrella, väkertää jotain
Neulua = ommella
Nilikki = pilalle mennyt (käsityö) - Tästä pairasta tuli nilikki.
Nimismiehen kihara = huonokuntoinen, kuoppainen tie
Nisu = pulla
Nisujauho = vehnäjauho
Nisusika = munkkipossu
Nokko = tilkka
Noukkia = poimia
Nuuka = pihi, säästeliäs, tarkka
Näpsittimet = pihdit
Nästyyki = nenäliina
O
Ohkaanen = ohut, hoikka
Oho = anteeksi
Okuli, okulinkures = matonkude
Olokimulli = perheen vanhin lapsi 
(Korijaan tietua: Seppo Palojärvi kertoo, jotta olokimulli onki 
keskimmäänen kersa. Ja niin se näytti olovan ku kuukletin. 
Mun pitää tarkastaa tämä tieto vielä liki yhyreksänkymppiseltä 
äireeltäni, jotta jos mä oonki itte saanu tuon asian väärin 
haravihini ku oon siinä uskos, jotta meillä vanhinta mukulaa on 
kuttuttu olokimulliksi.) - Asia on ny tarkastettu ja totesin, jotta 
ompa hyvä, jotta oon nimenny tämän Rautalintu-suomi -sanakirijaksi 
enkä eherottomaksi totuureksi etelä-pohojammaan murtehesta. 
Meillä ku tuo olokimulli on tosiaanki ollu vanhin kakara. 
Tämä on ny varmistettu niin äireeltä ku isooltavelijeltäki. 
(7.12.2013)
Orijaalla = aristella, arkailla
P
Pahana = olki
Paipattaa = vilkuttaa (kädellä)
Paistupernat = paistetut perunat
Pallistaa = päärmätä
Paperossi = tupakka
Paskapaperi = vessapaperi
Passata = sopia tai palvella (tuo paita kyllä passaa sulle - äitee 
passaa mukulat ihan pilalle)
Peilari = (kaato)kannu (Tuo maitopeilari pöytähän.) 
Pelemuuttaa = pöyhiä, penkoa, tuulettaa, ravistaa
Pemistää = penkoa, sekoittaa
Perna = peruna
Pernavoi = perunamuusi
Persjalakaanen = lyhytjalkainen ihminen
Pesukooli = pesuvati
Petrata = parantaa
Piisata = riittää
Piiska = letti, palmikko
Pikleeri = tiivis savikerros
Pilliäänen = kirjavapillike/kirjopillike
Piraata = tipahdella (ympäriinsä)
Pirrata = piristä
Pirssi = auto, taksi
Piskota = purkautua (yleensä kankaasta puhuttaessa)
Piskotella = sataa harvakseen
Pistää murua rinnan alle = syödä (ei siis pukoteta rakasta rinnan 
alle)
Pistää vihaksi = harmittaa, suututtaa, vihastuttaa
Piukurat = korkokengät
Plakaati = juliste, kyltti (Siel' on joku plakaati seinäs.)
Plakkari = tasku
Plari = lehti/sivu
Plassi = alue
Ploosata = tuulla
Pluutata = tinkiä (hinnasta)
Plynäästä = juosta
Plätti = läikkä, tahra
Plöhtevä = ylpeä, tyytyväinen
Poraata = itkeä
Porottaa = särkeä, jomottaa
Porstua = eteinen
Prakata = mennä epäkuntoon
Prikka = tarjotin (lainasana ruotsista: bricka)
Prissata = kiusata, rääkätä, päällepäsmäröidä
Pritku = ruutana
Priuteerata = riehua, räyhätä
Prunni = (vesi)kaivo
Pruukata = tavata, olla tapana (näim meillä pruukatahan teherä)
Pruutata = ruutata, ruiskuttaa
Präiskiä = räiskiä, heitellä (myös sanoja voi präiskiä)
Prätkä = (räkätti)rastas
Prääsätä = räiskiä, pitää meteliä
Prönö = viemäri, myös kahvipannun kaatonokka
Pröystäällä = rehennellä
Pulttu = lahje
Punkka = lasten amme
Punnata = työntää, ponnistaa
Puo = takapuoli
Puokkoo = nirso, valikoiva
Puolimoos = keskeneräinen
Puori = vilja-aitta
Putsata = puhdistaa
Putu = pikkuroskat tai pikkurahat (Kattotahan, onko mummalla yhtää 
putua lompsan pohojalla,)
Putukiffeli = rikkalapio
Pyöryväänen = pyörre (hiuksissa)
Pärvöttää = purkaa
Pärvötä = purkaantua
Pässimpää = itsepäinen, jukuri, tottelematon
Päässilimäänen = päätön, järjetön, tottelematon
Pöhölö = järjetön, älytön
Pöhönä = humala
Pöhönäs = humalassa
Pölläällä = hullutella
Pökertyä = pyörtyä
Pönsä = hiukset (ei kovin imarteleva), kuontalo
Pöperö = ruoka tai sohjo (tääl' olis pöperyä pöyräs - pihas oli 
oikeen pöperyä)
Pöperöönen = perhonen tai sitten esim. sohjoinen tai sotkuinen 
(tie oli aiva pöperöönen)
Pöräätä = pöristä
Pöröttää = peruuttaa
R 
Raavas = aikuinen
Raijata = raivata, tehdä tilaa
Rampata = ravata/kulkea edestakaisin
Rapakaari = lokasuoja
Rasat = lapaset
Rehevä = ylpeä
Renkku = teline/lenkki (mattorenkku, pyykkirenkku, vyönrenkku, 
hantuukinrenkku)
Retostella = kehuskella
Rettu = vaate
Retuuttaa = riepottaa
Rio = risu
Ripotella = sadella
Rivelet = rinnukset
Roikastaa = metelöidä
Roikootella = olla vähissä vaatteissa
Rommeltaa = riehua, tehdä raskasta työtä, kulkea rivakasti (Tuola se 
rommeltaa mettäs.)
Rontto = varsi
Rulla = papiljotti
Ruokotoon = ruma, räävitön
Ruomenes = hoitamatta, kesannolla
Ruotaasta = huitaista
Ruraata = valittaa
Ryökäästä = röyhtäistä
Ryösätä = kaatamalla (esim. vesisateesta: kyllä sielä ny ryösää)
Ryöttyä = likaantua
Rähäätä = rähistä
Räknätä = laskea
Räpätä = leikkiä vedellä (Älä räppää sielä kuravetes!)
Rääppä = silmärähmä
Rääppöö = pieni, surkea
Räävitöön = ruokoton, häpeämätön (S'on niin räävitöön suustansa.)
S
Saakootella = saatella
Saara = saada
Salavaa = kuohita
Samettikulli = osmankäämi
Sampankarra = keltavalvatti/peltovalvatti
Saret = sade
Sarija = tuolin selkä- tai käsinoja (Sun paitas on siinä tuolin sarijalla.)
Savipuoli = savikka
Se = hän
Siarruoho = pihatähtimö, vesiheinä
Sientiä = pinttynyt
Siepata = pistää vihaksi
Silimitöön = järjetön
Simppaalla = kiukutella
Sinssu = rosolli
Sirvahtaa = lipsahtaa
Sivaata = kuiskia, kuiskutella
Soholot = kangaspuut
Sosimet = ruokailuvälineet
Soukentaa = kaventaa
Soukka = kapea
Suhurittaa = rauhoitella, sovitella
Suivaantua = suuttua, sisuuntua
Summammutikas = sattumanvaraisesti, arvaamalla
Syylingit = miesten villasukat
Syytinki = elatus
Säällinen = säädyllinen
T
Talterikki = lautanen (lainasana ruotsista: tallrik)
Tanotorvi = kovaääninen (se huusi ku tanotorvi)
Tantteerata = täpistellä
Tanttu = leninki
Tarikko = talikko
Taskunauris = taskukello
Taukkaalla = takuta, tuskailla
Tekitellä = teetellä
Tilipehööri = pikkutavarat, sälä
Tingillä = kiusallaan
Tinttaalla = kiukutella
Tirnakka = hapan (maku)
Tirpuunen = pikkulintu
Tirsmu = nirso
Toisassilimin = puolihuolimattomasti, vähän sinne päin, 
keskittymättä kunnolla
Toistaitoonen = osaamaton, taitamaton
Tolijottaa = tuijottaa
Tonkka = iso maitokannu/pystö
Toonu = pullamössö
Toosa/mölytoosa = televisio tai radio, (myös naisen sukupuolielin)
Trahteerata = tarjota, passata
Traput = rappuset
Traputa = kiivetä rappusia
Trengätä = tarvita (yleensä muodossa ei trenkää = ei tarvitse)
Triivu = kinos
Triksevä = (ikäisekseen) hyväkuntoinen (On se vain triksevä muori 
vielä.)
Trompia = kahlata
Tronata = juoda (moon tronannu ainaki seittemän kupillista kaffeja)
Trono = esim. kahvipannun nokka
Trookata = tavata (joku)
Trossata = kehua, kehuskella
Trusapäis = kasoittain
Tryykätä = rynnätä
Träillä = ymmärtää, olla hoksulla (Se on näistä asioosta träillä./Se 
pääsi heti träille.)
Tuima = suolainen ruoasta puhuttaessa
Tuteerata = tutkia
Tuukata = maalata, sutia, tehdä jotain (mitä sä tuukaat?)
Tuuki = liina
Tykky = tukeva
Tytty = nukke
Tyyris = kallis tai ylpeä
Tyyrätä = ajaa, ohjata
Tällätä = laittaa, laittautua
Tömppä = survin (marijatömppä, pernatömppä)
U 
Umpata = ahtaa täyteen
Umppelo = ujo, arka
Uppiniskaanen = itsepäinen, tottelematon
V
Vaharata = katsoa, tuijottaa
Vari = tulikuuma (vesi)
Variköökki = karjakeittiö
Vartahat, kurinvartahat = neulepuikot
Vasikka lehemänparres = liian isot vaatteet (Se on ku vasikka 
lehemänparres, ku sill' on isänsä takki päällä.)
Vastuuki = vahakangasliina
Velliä pussis = vetelä, laiska (Koko mies on ku velliä pussis.)
Verenkulijettama = muualta tullut
Verha = mekko tai hame, monikossa verhat voi tarkoittaa myös koko 
vaatetusta
Vesikalijama = vetistävä (silmät voi olla vesikalijamalla tai jäinen 
maa, jossa on vettä pinnalla)
Viemistää = huimata, viettää
Vieryä = haalistua, mutta myöskin merkityksessä vyöryä tai pyöriä
Viirootella = viivytellä
Vinkiä = nopea
Vinttura = vino
Viruttaa = huuhdella
Voholu = (vohveliraudoilla paistettu) vohveli
Välipää = loppua tilapäisesti
Vänäätä = itkeä
Väättyri = itsepäinen, omapäinen, vastarannan kiiski
Y
Ympyriäänen = pyöreä
Ä
Äläväällä = pilkata
Änkätä = väitellä
Äyläällä = pilkata, leukailla

Mainokset

11 thoughts on “Rautalintu – suomi -sanakirija

  1. Nyt sain luettua koko listan läpi ja huomasin, että tiedänkin aika paljon jo näitä sanoja. Jonnin verran oli kuitenkin uusia 🙂 Ja muutamia oon aivan huomaamatta käyttänyt ittekin!

  2. Toistaiseksi huomaan, että jos oon tosi väsynyt, niin sitten asiat tuloo ja menöö. Muuten ne vaan menee ja tulee 🙂

  3. Olokimulli ei oo vanhin lapsi,son esikoonen. Olokimulli = keskimmäänen.Häjyflikka/-poika on nuarin.

      1. Oon tuas ”hihap palaa,hermot menöö,rasat pärkyää” ryhymäs ja siälä on ollu joku aika sitte kommentootavana tua Olokimulli ja melekeen kaikki on sitä miältä,jotta son keskimmäänen tenava ? Eipä sillä,eihän tua maata kaatava asia oo 🙂

  4. Mäki kuukletin sitä ja kyllähän se näköjään niin on, jotta melekeen joka paikas s’on seliitetty keskimmääseksi tai toiseksi nuorimmaksi mukulaksi. Mä laitan tuonne omihin sanoohini sen selevitykseksi vaikka vieläki väitän, jotta meillä sitä on käytetty vanhimmaasesta mukulasta. Pitää muistaa äiteeltä vielä tarkistaa, jos mä oonki itte ymmärtäny vain sen väärin.

  5. Hieno sanakirija. On varmahan paikallisia eroja. Mä sanoosin notta roikoostella enkä roikootella. Roikootella liittyy riiputtamisehen ja roikuttamisehen. Ilimaasut rekkules (härveli, rakennelma, kone) ja nössööksis (mossooksis) puuttuu.

    1. Kiitos 🙂 Oon ollu tuola feispuukin rasat pärkyää -ryhymäs ja huomannu, jotta tuon oman sanakirijan täyrentäminen on aiva jääny. Tottahan sieltä puuttuu palijoki sanoja enkä kaikille sanoolle osaa oikeen eres keksiä hyvää suomennosta.

  6. Alatoopi ja itikka puuttuvat. Olipa kiva löytää tämä, iskä oli kotoisin E-Pohjanmaalta. Innostuessaan puhui omalla murteellaan. Joitakin sanoja muistan, puhe tarttuu seudulla käydessä.

    1. Kiitos, Jaana 🙂 Alatooti on unohtunu varmahan siksi, ku en koskaa siitä tykänny. Ja jostaki syystä meillä ei puhuttu itikoosta, meillä oli lehemiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.