Adan kommentista hoksasin, jotta vois olla hyvä pitää jonkimmoista sanakirijaa siitä, mitä mä kulloonki yritän sanua. Ku ei taira lukijoosta ehta pohojalaasia olla ku Reija ja hänenki murteensa on vähä toisenlaasta. 🙂
En nimenny tätä etelä-pohojanmaa – suomi -sanakirijaksi sen takia, jotta ei kukaa pääsisi sanomahan, jotta nää mun käännökset on väärin. Mä yritän suomentaa ne niin kun mä itte niitä käytän. Lisäälen näitä sitä mukaa ku tuloo mieleheni.
Voi olla, jottei nää oo eres kaikki murresanoja, mutta mitäpä siitä. Ei tästä oo tarkootuskaa teherä mitää kielitieteellistä osiota.
Meillä on palijo sanoja, jokka muistuttaa yleeskielen sanoja joko niin, jotta pistetähän etehen k-kirijaan (kluutu, knappi, klasi…) tai sitte vaihretahan v-kirijaamen tilalle f (filtti, fieteri, faari). Ja d-kirijaantahan meillä ei oo ollenkaa. Mutta meillä on sen sijahan ree-kirijaan (r).
Valitettavasti en osaa teherä sellaasta hienua hakukonesta, jolla vois hakia jotaki määrättyä kirijaanta tai sanaa. Aakkosjärijestyksestäkää en mee takuuhin, ku oon lisäälly sanoja väliihin sitä mukaa ku on mielehen muistunu.
AAinoja = aikoa Alio = kesytetty eläin (ennen haettiin esim. variksen poikasia suoraan pesästä aliooksi) Allakka = kalenteri Amma = lapsenvahti Ammattaa = hoitaa (lasta) Askarestanttu = työvaate, huonompi vaate Auseerata = tehdä askareita, puuhastellaE
Eheroontaharoon = tietentahtoen, välttämättä Ehtakeltaasenveheriäänen = epämääräisen värinen Ehtoo = ilta Esmennellä = estelläF
Faartata = startata, lähteä matkaan Falskata = vuotaa Fankku = ripustuslenkki Fapiaani = eläväinen Fiilipunkki = viilikulho (en kuullut punkki-sanaa käytettävän muussa yhteydessä) Filunki = vilppi Flaatti = voimaton, säikähtänyt Flataanen = olematon (yleensä ihmisestä: kyllä s'on niin flataanen!) Fletares = huonokuntoinen, ei tukeva (esineestä), laiska, aikaansaamaton (ihmisestä) Fletkooksis = väsynyt (tai ihastunut) Flikka = tyttö, tytär Flosaata = sataa kaatamalla tai loiskua Flosajuttaa = loiskuttaa, läikyttää Flosahtaa = läiskähtää, roiskahtaa Flossakko = loskakeli Flänkyttää = väittää vastaan, inttää Friskaantua = raikastua, piristyä Fräkätä = askarrella, puuhata Funteerata = tuumata, miettiä Fyrry = röyhelö Fältit = kyntöaura Fälttöökset = kynnökset Fältätä = kyntää Färi = väri Färijätä = värjätäH
Haaskata = tuhlata Haikaalla = haaveilla Hairaasta = siepata, tarttua kiinni Hairata = hakea Haloonen = haalea Hanitoon = suunnattoman iso Hanttales = iso pala Hantuuki = pyyheliina Hapines = ahnas Hasaata = kinastella, käydä sanasotaa He = ole hyvä Henkihapatuksis = hengästyksissä Hia = hiha Himiöörä = haluta, toivoa Hiukaasta = nälättää Hiuki = ohueksi (melkein puhki) kulunut Hoinaalla, hoinoostella = oleilla (joutilaana) Hojaantua = horjahtaa, kaatua Holotna = kylmä, vilu Honata = hoksata Hornata = kuorsata Horvi = hetki, tuokio Hotaasta = ahmaista Hotalehtaa = ahmia Hotomolli = ahmatti Hotti = perunan sisällä oleva musta kohta Huipata = huimata Hupulaanen = seuralainen Hussata = tuhlata Huunpurema = fritsu Huusholli = talo, koti, asunto, huoneisto Hyysi = ulkovessa Häjy = huono/pieni (itse olen häjyflikka eli perheen nuorempi tytär) Häjykakara = perheen nuorin lapsi Häkkisänky = pinnasänky Häsäätä = hosua, sekoittaa (Se tuli siihen häsäjämähän.) Hökkylä, hökkylööntyä = juoksettua, mennä kokkareiseksi (Maito on menny hökkylälle.) Höväätä = höpistäI
Iesus = jessusJ
Joinki = jotenkin Jonsei = jos ei Joppari = (pyörän, mopon, moottoripyörän) tavarateline Joukaa = ainakaan, suinkaan, lainkaan Juluppi = housujen etuhalkio/vetoketju Juosten kustu = huolimattomasti, huonosti Jyttästää = ryskätä (ukkoonen jyttästää) Jöö = kuri, järjestysK
Kaahia = kiipeillä Kaati = esiliina, essu (puolikaati = vyötäröessu) Kaati pystys = olla raskaana Kaffeli = haarukka (lainasana ruosista: gaffel) Kaikales = suikale, osio, pala (se otti aika kaikalehen täytekakkua) Kailottaa = puhua/huutaa kovaan ääneen Kakara = lapsi Kakku = karitsa Kakluuni = kaakeliuuni tai pönttöuuni Kalasia = kylmä Kalavaa = vaivata tai nälättää Kalavehtia = varjostaa Kalaves = varjopaikka Kalijama = vetinen jäätikkökeli, myös silmät voivat olla vesikalijamalla (kyynelistä) Kaluumet = ranteet Kanahka = nöyhtä, epämääräinen lika Kaneli = kani Kapsäkki = matkalaukku Karkeloon = kylmänpurema Karra = ohdake Karteekit = ikkunaverhot Karvastella = kirvellä Karvat = hiukset (ei erityisen imarteleva) Kataannuksis = suutuksissa Kaulahinen = kaulahuivi Kehtolavitta = keinutuoli Kelepootella = keinotella (Joinki se kelepootteli sen takaasi paikoollensa.) Kemut = tanssit Kenata = nojata Kenkätä = kaupitella, tarjota Kiekata = vääntelehtiä, vaihtaa asentoa Kihirata = loistaa, heijastaa, häikäistä, paistaa (Aurinko kihtaa silimihin. Mä kihiraan näitä fläskiä vähä pannulla.) Kiiata = tunkea lähelle, kiertää (Tuos tuo kärpäänen kiiaa.) Kiikku = keinu Kikki = rinta, tissi Kikkiliivit = rintaliivit Kikkivieroo = rintaruokinnasta vieroittaminen Killerö = hiirenloukku Kinnata = kiskoa, kiristää Kinos = (hämähäkin) seitti Kiraata = kitistä Kirmuseerata = riehua, räyhätä Kirunkirun = just ja just Kirvannes = kova pakkanen Kismitellä = venytellä Kissahataa = kutistua Kiuriaanen = sääsken toukka Klani = kalju Klapsakka = perunasosekeitto (tehdään yleensä ed.päiväisen muusin tähteistä) Klasi = ikkuna tai juomalasi Klavaata = kolista Kleha = huonokuntoinen Klenahtaa = heilahtaa, nuljahtaa (esim. vesilasi voi klenahtaa niin, että siitä loiskuu, jalkansa voi klenahuttaa) Klempata = ontua, kävellä huonosti Klinu = penis Klohonu = kolhu Kloppi = poika Klotata = leikkiä vedellä Klusu = ohutta, huonoa kangasta Klusuhousu = lökäpöksy Kluttaantua = kulua turhaan aikaa Kluutu = tiskirätti Knafti = tiukka Knapeerata = tepastella Knälli = fiksu, hoksaavainen Kokki = vintti Kokkonen = kuhilas Kolaata = kolista Kolehet = tavarat Kollata = penkoa Koltti = patja Kommonansa = milläänkään Komuuri = (kylmä ruoka)komero tai pesukomuuri, jossa säilytettiin vesikannua, pesuvatia ja pottaa Konhottaa = pelleillä, riehua Konttia = kontata Koopa = lampunvarjostin Koppa = kori Koppakuoriaanen = kovakuoriainen Kortonki = kondomi Kortteerata = asua Kortteli = muki (alunperin peltiä tai emaloitu) Korvee = saavi Korventaa = polttaa, närästää Kraana = hana Kraiveli = kaulus/kurkku Kranni = naapuri Kranttu = valikoiva, nirso Kravata = kaapia, raapia Kravata kurkkua leivänpalalla = syödä Kravehet = (vähät) loput (Tääl' olis kravehet jälijellä.) Krenata = olla epäkunnossa, toimia huonosti Kronata = penkoa Krooppi = kuoppa Kroppa = vartalo Kroukata = koukata, kouraista Krouvi = karkea Kropsu = pannukakku Kruppi = vartalo Kruppukräätäri = ei niin kovin taitava ompelija/ käsityön tekijä Kruputa = kursia (jotenkin) Krututa = rytätä tai ommella (suuripiirteisesti tai taitamattomasti) Krykys = huonossa ryhdissä/asennossa tai kumarassa, rypyssä (hartiat krykys, otta krykys) Krätäänen = pahantuulinen Kräätäri = räätäli Krökky = kuokka Kuivooriihi = kuivaamorakennus Kuoppa = kellari Kuppinuputes = uusien perunoiden voi-suola-maito -kastike, joka tehdään jokaiselle ruokailijalle erikseen omaan kuppiin Kurmoottaa = kurittaa Kurmu = lehmä Kurri, kurnaali = kuorittu maito, rasvaton maito Kurttiseerata = hakkailla, flirttailla Kusi = virtsa Kusiaanen = muurahainen Kusiluistimet = virtsakiidättimet = varvastossut Kutua = neuloa puikoilla Kuulla kuuttimuksensa = kuulla kunniansa Kyllääntyä = kyllästyä, pitkästyä Kylälluuta = ihminen, joka on aina menossa/ kyläilemässä Kyrsä/nisukyrsä = pitko/pullapitko Kyökätä = kyökkiä, kakoa Kyölätä = oksentaa Kyörätä = kuljettaa, viedä, kuskata Källätä = moittia, panetella Käylähtää = käväistä, käydä Kökkä = talkoot Könnätä = olla pitkään paikoillaanL
Laasta = lakaista Lakso = lätäkkö Lanttalaureehinsa = ylt'ympäriinsä, joka puolelta Larva = latva Lavitta = tuoli Leipuun = leivonta-astia Leipäläpi = suu Lesta = (pyörän, mopon, moottoripyörän) istuin Liesu = matkalla/liikkeellä olemista (Se on kans aina liesus!) Liirinki = vyötärö, myös vaatteen vyötärökaistale Liiveri = liiteri Linkat = nilkat Lompsa = lompakko Lotata = loiskuttaa, leikkiä vedellä Luhurikka = mesimarja Luntioomet = lantio Luohata = nojailla, tulla (liian) liki (Tuo se on kans aina luohaamas!) Lyhytnoukkaanen = helposti loukkaantuva/suuttuva Lämmähyttää = lämmittää pikaisesti Löökki = sipuliM
Maasjalakaasin = kävellen Mailahtaa = kadota Maraata = marista Markki = alue, tontti Merkata = kirjoa Moholooksis = loukkaannuksissa Moikuliaanen = ei enää pyöreä (esim. vääntynyt pyörän vanne on moikuliaanen) Mokkelo = nukke Moska = roska Mosselo = nyytti Mossooksis = suutuksissa Moukeerata = moittia, motkottaa Mukula = lapsi Munamankeli = miesten polkupyörä Mureno = muru, murunen Murentaa = murustaa Muro = rikkaruoho, erityisesti vesiheinä/pihatähtimö Muru = karkki Mäntätä = hakata Märäätä = itkeä Mökämä = ajos, tulehtunut finni tai muu näppylä Mötiäänen, mötky = kimalainenN
Nakata = heittää Nappo = vesikauha Naraata = narista Naskua = naksua Nassarehtaa = askarrella, väkertää jotain Neulua = ommella Nilikki = pilalle mennyt (käsityö) - Tästä pairasta tuli nilikki. Nimismiehen kihara = huonokuntoinen, kuoppainen tie Nisu = pulla Nisujauho = vehnäjauho Nisusika = munkkipossu Nokko = tilkka Noukkia = poimia Nuuka = pihi, säästeliäs, tarkka Näpsittimet = pihdit Nästyyki = nenäliinaO
Ohkaanen = ohut, hoikka Oho = anteeksi Okuli, okulinkures = matonkude Olokimulli = perheen vanhin lapsi (Korijaan tietua: Seppo Palojärvi kertoo, jotta olokimulli onki keskimmäänen kersa. Ja niin se näytti olovan ku kuukletin. Mun pitää tarkastaa tämä tieto vielä liki yhyreksänkymppiseltä äireeltäni, jotta jos mä oonki itte saanu tuon asian väärin haravihini ku oon siinä uskos, jotta meillä vanhinta mukulaa on kuttuttu olokimulliksi.) - Asia on ny tarkastettu ja totesin, jotta ompa hyvä, jotta oon nimenny tämän Rautalintu-suomi -sanakirijaksi enkä eherottomaksi totuureksi etelä-pohojammaan murtehesta. Meillä ku tuo olokimulli on tosiaanki ollu vanhin kakara. Tämä on ny varmistettu niin äireeltä ku isooltavelijeltäki. (7.12.2013) Olovaanen = olla olevinaan Oppitekoonen = aloitteleva, harjoittelija, ei vielä täysin taitava/pätevä Orijaalla = aristella, arkaillaP
Pahana = olki Paipattaa = vilkuttaa (kädellä) Paistupernat = paistetut perunat Pallistaa = päärmätä Pankkoontua = kerääntyä Paperossi = tupakka Paskapaperi = vessapaperi Passata = sopia tai palvella (tuo paita kyllä passaa sulle - äitee passaa mukulat ihan pilalle) Peilari = (kaato)kannu (Tuo maitopeilari pöytähän.) Pelemuuttaa = pöyhiä, penkoa, tuulettaa, ravistaa Pemistää = penkoa, sekoittaa Perna = peruna Pernavoi = perunamuusi Persjalakaanen = lyhytjalkainen ihminen Pesukooli = pesuvati Petrata = parantaa Piisata = riittää Piiska = letti, palmikko Pikleeri = tiivis savikerros Piliputa = pieniä, pilkkoa Pilliäänen = kirjavapillike/kirjopillike Piraata = tipahdella (ympäriinsä) Pirrata = piristä Pirssi = auto, taksi Piskota = purkautua (yleensä kankaasta puhuttaessa) Piskotella = sataa harvakseen Pistää murua rinnan alle = syödä (ei siis pukoteta rakasta rinnan alle) Pistää vihaksi = harmittaa, suututtaa, vihastuttaa Piukurat = korkokengät Plakaati = juliste, kyltti (Siel' on joku plakaati seinäs.) Plakkari = tasku Plari = lehti/sivu Plassi = alue Ploosata = tuulla Pluutata = tinkiä (hinnasta) Plynäästä = juosta Plätti = läikkä, tahra Plöhtevä = ylpeä, tyytyväinen Poraata = itkeä Porottaa = särkeä, jomottaa Porraspää = ulko-oven edusta Porstua = eteinen Prakata = mennä epäkuntoon Prikka = tarjotin (lainasana ruotsista: bricka), mutta myös mutterin aluslaatta Prissata = kiusata, rääkätä, päällepäsmäröidä, käskeä, komentaa Pritku = ruutana Priuteerata = riehua, räyhätä, kiukutella Prunni = (vesi)kaivo Pruukata = tavata, olla tapana (näim meillä pruukatahan teherä) Pruutata = ruutata, ruiskuttaa Präiskiä = räiskiä, heitellä (myös sanoja voi präiskiä) Prätkä = (räkätti)rastas Prääsätä = räiskiä, pitää meteliä Prönö = viemäri, myös kahvipannun kaatonokka Pröystäällä = rehennellä Pulttu = lahje Punkka = lasten amme Punnata = työntää, ponnistaa Puo = takapuoli Puokkoo = nirso, valikoiva Puolimoos = keskeneräinen Puori = vilja-aitta Putsata = puhdistaa Putu = pikkuroskat tai pikkurahat (Kattotahan, onko mummalla yhtää putua lompsan pohojalla,) Putukiffeli = rikkalapio Pyörtänö = ojanpientare Pyöryväänen = pyörre (hiuksissa) Pärvöttää = purkaa Pärvötä = purkaantua Pässimpää = itsepäinen, jukuri, tottelematon Päällysruoka = jälkiruoka Päässilimäänen = päätön, järjetön, tottelematon Pöhölö = järjetön, älytön Pöhönä = humala Pöhönäs = humalassa Pölläällä = hullutella Pökertyä = pyörtyä Pönsä = hiukset (ei kovin imarteleva), kuontalo Pöperö = ruoka tai sohjo (tääl' olis pöperyä pöyräs - pihas oli oikeen pöperyä) Pöperöönen = perhonen tai sitten esim. sohjoinen tai sotkuinen (tie oli aiva pöperöönen) Pöräätä = pöristä Pöröttää = peruuttaa Pössöö = hullu, hassu, höperö Pöyröö = voi olla mörkö, kummitus tai joku muu pelottava (vaikka ihminen)R
Raavas = aikuinen Raijata = raivata, tehdä tilaa Rampata = ravata/kulkea edestakaisin Rapakaari = lokasuoja Rasat = lapaset Rauska = rikkinäinen Rehevä = ylpeä Renkku = teline/lenkki (mattorenkku, pyykkirenkku, vyönrenkku, hantuukinrenkku) Reraata = roikkua, pitkittyä Retostella = kehuskella Rettu = vaate Retuuttaa = riepottaa Rio = risu Ripotella = sadella Rivelet = rinnukset Roikastaa = metelöidä Roikootella = olla vähissä vaatteissa Roiti = vaate, peitto Rommeltaa = riehua, tehdä raskasta työtä, kulkea rivakasti (Tuola se rommeltaa mettäs.) Rontto = varsi Rotua = kitua, sairastaa Rulla = papiljotti Ruokotoon = ruma, räävitön Ruomenes = hoitamatta, kesannolla Ruotaasta = huitaista Ruraata = valittaa Ryökäästä = röyhtäistä Ryösätä = kaatamalla (esim. vesisateesta: kyllä sielä ny ryösää) Ryöttyä = likaantua Rähäätä = rähistä Räknätä = laskea Räpätä = leikkiä vedellä (Älä räppää sielä kuravetes!) Rääppä = silmärähmä Rääppöö = pieni, surkea Räävitöön = ruokoton, häpeämätön (S'on niin räävitöön suustansa.) Rössööksis = väsyksissäS
Saakootella = saatella Saara = saada Salavaa = kuohita Samettikulli = osmankäämi Sampankarra = keltavalvatti/peltovalvatti Saret = sade Sarija = tuolin selkä- tai käsinoja (Sun paitas on siinä tuolin sarijalla.) Savipuoli = savikka Se = hän Seijarilla = kärryillä, ymmärtää, olla selvillä Siarruoho = pihatähtimö, vesiheinä Sientiä = pinttynyt Siepata = pistää vihaksi Silimitöön = järjetön Simppaalla = kiukutella Sinssu = rosolli Sirvahtaa = lipsahtaa Sivaata = kuiskia, kuiskutella Soholot = kangaspuut Sosimet = ruokailuvälineet Soukentaa = kaventaa Soukka = kapea Suhurittaa = rauhoitella, sovitella Suivaantua = suuttua, sisuuntua Summammutikas = sattumanvaraisesti, arvaamalla Syylingit = miesten villasukat Syytinki = elatus Säällinen = säädyllinenT
Talterikki = lautanen (lainasana ruotsista: tallrik) Tanotorvi = kovaääninen (se huusi ku tanotorvi) Tantteerata = täpistellä Tanttu = leninki Tarikko = talikko Taskunauris = taskukello Taukkaalla = takuta, tuskailla Tekitellä = teetellä Tilipehööri = pikkutavarat, sälä Tingillä = kiusallaan Tinttaalla = kiukutella Tirnakka = hapan (maku) Tirpuunen = pikkulintu Tirsmu = nirso Toisassilimin = puolihuolimattomasti, vähän sinne päin, keskittymättä kunnolla Toistaitoonen = osaamaton, taitamaton Tolijottaa = tuijottaa Tonkka = iso maitokannu/pystö Toonu = pullamössö Toosa/mölytoosa = televisio tai radio, (myös naisen sukupuolielin) Trahteerata = tarjota, passata Traput = rappuset Traputa = kiivetä rappusia Trengätä = tarvita (yleensä muodossa ei trenkää = ei tarvitse) Triivu = kinos Triksevä = (ikäisekseen) hyväkuntoinen (On se vain triksevä muori vielä.) Trompia = kahlata Tronata = juoda (moon tronannu ainaki seittemän kupillista kaffeja) Trono = esim. kahvipannun nokka Trookata = tavata (joku) Trossata = kehua, kehuskella Trusapäis = kasoittain Trykkifeili = virhe, ongelma, koettelemus Tryykätä = rynnätä Träillä = ymmärtää, olla hoksulla (Se on näistä asioosta träillä./Se pääsi heti träille.) Tuima = suolainen ruoasta puhuttaessa Tuteerata = tutkia Tuukata = maalata, sutia, tehdä jotain (mitä sä tuukaat?) Tuuki = liina Tykky = tukeva Tyrnevä = rehevä, polleva Tytty = nukke Tyyris = kallis tai ylpeä Tyyrätä = ajaa, ohjata Tällätä = laittaa, laittautua Tömppä = survin (marijatömppä, pernatömppä)U
Umpata = ahtaa täyteen Umppelo = ujo, arka Uppiniskaanen = itsepäinen, tottelematon Uuperoora = arvella, vihjaistaV
Vaharata = katsoa, tuijottaa Vari = tulikuuma (vesi) Variköökki = karjakeittiö Vartahat, kurinvartahat = neulepuikot Vasikka lehemänparres = liian isot vaatteet (Se on ku vasikka lehemänparres, ku sill' on isänsä takki päällä.) Vastuuki = vahakangasliina Velliä pussis = vetelä, laiska (Koko mies on ku velliä pussis.) Verenkulijettama = muualta tullut Verha = mekko tai hame, monikossa verhat voi tarkoittaa myös koko vaatetusta Vesikalijama = vetistävä (silmät voi olla vesikalijamalla tai jäinen maa, jossa on vettä pinnalla) Viemistää = huimata, viettää Vieryä = haalistua, mutta myöskin merkityksessä vyöryä tai pyöriä Viirootella = viivytellä Vinkiä = nopea Vinttura = vino Viruttaa = huuhdella Voholu = (vohveliraudoilla paistettu) vohveli Välipää = loppua tilapäisesti Vänäätä = itkeä Väättyri = itsepäinen, omapäinen, vastarannan kiiskiY
Ympyriäänen = pyöreäÄ
Äläväällä = pilkata Änkätä = väitellä Äyläällä = pilkata, leukailla
Nyt sain luettua koko listan läpi ja huomasin, että tiedänkin aika paljon jo näitä sanoja. Jonnin verran oli kuitenkin uusia 🙂 Ja muutamia oon aivan huomaamatta käyttänyt ittekin!
Kyllä se murre varmaan tarttuu kun ei täällä muuta kuule 🙂
Toistaiseksi huomaan, että jos oon tosi väsynyt, niin sitten asiat tuloo ja menöö. Muuten ne vaan menee ja tulee 🙂
Olokimulli ei oo vanhin lapsi,son esikoonen. Olokimulli = keskimmäänen.Häjyflikka/-poika on nuarin.
Meill’on aina puhuteltu vanhimmaasta olokimulliksi…
Oon tuas ”hihap palaa,hermot menöö,rasat pärkyää” ryhymäs ja siälä on ollu joku aika sitte kommentootavana tua Olokimulli ja melekeen kaikki on sitä miältä,jotta son keskimmäänen tenava ? Eipä sillä,eihän tua maata kaatava asia oo 🙂
Mäki kuukletin sitä ja kyllähän se näköjään niin on, jotta melekeen joka paikas s’on seliitetty keskimmääseksi tai toiseksi nuorimmaksi mukulaksi. Mä laitan tuonne omihin sanoohini sen selevitykseksi vaikka vieläki väitän, jotta meillä sitä on käytetty vanhimmaasesta mukulasta. Pitää muistaa äiteeltä vielä tarkistaa, jos mä oonki itte ymmärtäny vain sen väärin.
Hieno sanakirija. On varmahan paikallisia eroja. Mä sanoosin notta roikoostella enkä roikootella. Roikootella liittyy riiputtamisehen ja roikuttamisehen. Ilimaasut rekkules (härveli, rakennelma, kone) ja nössööksis (mossooksis) puuttuu.
Kiitos 🙂 Oon ollu tuola feispuukin rasat pärkyää -ryhymäs ja huomannu, jotta tuon oman sanakirijan täyrentäminen on aiva jääny. Tottahan sieltä puuttuu palijoki sanoja enkä kaikille sanoolle osaa oikeen eres keksiä hyvää suomennosta.
Alatoopi ja itikka puuttuvat. Olipa kiva löytää tämä, iskä oli kotoisin E-Pohjanmaalta. Innostuessaan puhui omalla murteellaan. Joitakin sanoja muistan, puhe tarttuu seudulla käydessä.
Kiitos, Jaana 🙂 Alatooti on unohtunu varmahan siksi, ku en koskaa siitä tykänny. Ja jostaki syystä meillä ei puhuttu itikoosta, meillä oli lehemiä.