Kangaskaupoolla

Nyt kun mulla on se ompelukones, niin pitihän mun tietysti päästä kangaskauppahan hakemahan harijootusmateriaalia. Otin pari valamihiksihinnooteltua palaa (á 3,-) 023

Flikka tykkää nuosta ukuliista, niin ajattelin sen kämppähän teherä tuosta pöllööt verhot. Ja joko samasta tai sitte tuosta puukuvioosesta yläkerran vessahan verhon.

024

Tästä suunnittelin verhoa saunan klasihin. Tää myitihin kilotavarana 10,-/kg, mutta on köykäästä kangasta ja hinnaksi tuli vain 1,58 €.

025

Tämä taas on tykkyä (= tukevaa) japanilaasta puuvillakangasta. Meillä rupiaa tyynynliinat olemahan vähis ja ajattelin tästä kokeella niitä. Tämä oli jo kallihimpaa (39,-/kg) ja sitä oli yi puoli kilua, niin tälle tuli hinnaksi 20,90 €. Mutta sitä on sen verran runsahasti, jotta jos onnistuu, niin voi olla, jotta muksukki saa uusia tyynynliinoja. 😀

Mä en oo ikänä tuntenu mitää vetua kangaskauppoohin ku en oo tuosta ompelemisesta ollu kiinnostunu. Mutta nyt ku pääsin Eurokankahan loorille kollaamahan, niin meinas ihan hulluus iskiä. Onneksi kerkesin ottaa järijen hännästä kiinni ja muistuttaa, jotta jos frouva ny ensi kokeelis näillä, onnistuuko se yhteestyö tuon uuren konehen kans yhtää paremmin ku vanhankaa kans.

Tänä päivänä en vielä alaannu värkkäämähän enkä huomennakaa, ku meen Raijan kans syöpööttelemähän. Mutta jos näistä joskus tuloo jotaki esittelykelepoosta, niin lupaan, jotta saatta ne(ki) nähäräksennä.

***

Eurokankahan jäläkihin piipahrettihin Sopurahas ku päätin hakia äiteelle sareviitan ja kummisaappahat jotta voin vierä sitä huonommillaki ilimoolla pihalle. Löysinki sellaaset kalossimalliset matalat kummikengät. Ajattelin, jotta ne vois olla helepot pukia sille. Sen on jalaat aika lailla paisuksis, ku aina istuu pyörätuolis. Yritän vielä tällä viikolla keriitä sitä ulukooluttamahan.

***

Kotia tulles poikettihin vielä Tokmannille, ku tarttin (?) uuren ripsivärin. Loppujen lopuksi mä otin kaks eri merkkistä, ku vain niihin oli selevästi merkitty, jotta ovat vetenkestäviä. Sitte mä kiertelin vähä sielä vaatepuolella, ku en tämän loman aikana oo ostanu ittelleni yhtäkää uutta vaatetta. Kirpparilta kyllä isoon kasan, mutta nehän on käytettyjä ja halusin ihan vain ittiäni ilahruttaakseni saara ihkauusiaki rettuja.

018

Tanttu 5,-

020

Toppi 7,-

Mainokset

Onkireissu

Isäntä eherootti aamupäivällä, jotta lähärettääs ongelle. Siitä oli jo ennemminki puhetta, mutta on vain taas jääny. Ajettihin Alajoen perinnealueelle.

003

Paikalla oli jo kaks autokuntaa: perhe, joka oli eväsretkellä ja yksin liikkeellä oleva nuori mies.

004

Kovin oli hoitamatoonta ja niittämätööntä…

007

Laituri oli kuitenki hyvä ja sieltä oli mukava onkia.

006

Vastarannalla näkyy Osuuspankin Alajokisauna lintutorniinensa.

008 009

Jokiranta kasvoo jättipalasamia ja elämänlankaa

010

Välillä vähä piskotteliki

001

Mä sain ensiksi ihan kivan kokoosen ahavenen (ja sekös isäntää harmitti). Tämä päästettihin takaasi jokehen.

Sen jäläkihin tuli pienempi ahaven, joka oli nielaasnu koukun mahahan asti. Se jouruttihin lopettamahan. Onneksi meille tuli sen eväsretkellä ollehen perheen pikkupoika kalakaveriksi ja se lupas vierä sen lopetetun kalan kissiille.

002

Saimpa mä vielä särijenki. Seki pääsi kuvauksen jäläkihin takaasi vetehen.

Tää hävis kyllä kirkkahasti sille isoolle särijelle, minkä isäntä sai. Loppujen lopuuksi se sai 3 ahaventa ja sen isoon särijen, jotta kyllä se tämän kalakilipaalun voitti kirkkahasti. Sen kalat lähti kaikki kissinruaaksi.

Mä niin nautin siitä rauhasta, jonka mä saavutan tuola veten ääres! Olsin viihtyny kauemmanki, mutta isäntä kyllääntyy ku kala lakkas syömästä ja alakoo piskottelohon. Ja sen rupes tulohon jo näläkäki ku ei havaattu ottaa evähiä joukkohon.

 

Uus romunkeräyspiste

Oon mainoksen orija. Tänään tuli Jyskin mainos, mihinä oli sellaanen näppärä pikku naulakko, minkä halusin taltuttamahan kampauspöyrälläni lojuvaa kaaosta.

Olin suunnitellu jotta laitan lisää koukkuja seinähän, jotta saisin kaikki kihartimet ja kähertimet siististi rivihin eikä ne lojuusi pitkin pöytää ja laattiaa. Tuos naulakos oli koukkujen lisäksi hyllytilaa ja muutama pikku loota, joihinka oon heikkona. Mä tykkääsin kaikenlaasista lipastoosta ja lokerikoosta…

Poikettihin sillä reissulla kumminki ensi äiteen työnä. Valitettavasti tänään satoo, jotta ei päästy sitä ulukooluttamahan. Sen olis selevästi teheny mieli pihalle kastumisen uhaallaki, mutta me ei haluttu kastella sitä eikä kastua ittekkää.

Sieltä jatkettihin Jyskihin. Hylly löytyy, mutta aurinkotuolia ei. Se oli nimittään toisena mun hankintalistallani. En mee enää filtin päälle aurinkua ottamahan! En sen jäläkihin, kun se kärmes tuli pihahan. Aurinkotuolia ei löytyny, vaan se olis pitäny tilata. Mä ilimootin, jotta näkemätä en ota mitää, kiitos vain.

002

Vastakiinnitettynä –  vielä iliman rojua.

003

Ja sitte ”romutettuna”.

004

Hylly on täynnä tavaraa, mutta pöyrälle tuli tilaa, mikä oli tarkootuski. Lämpörullat vielä hakoo paikkaansa. Ne on ny majaallu tuola laattialla villakoirien joukos reilun vuoren.

Kotia tulles piipahrettihin vielä Tokmannilla. Sielä on jo pitkähän myity Koneen kynsilakkoja 3 kpl 5,-. Mulla taitaa olla niitä nyt nämä mukahan lukien jo 15 kpl… Nää kun on ollu hyvin kestäviä lakkoja eikä torellakaa oo hinnalla pilattuja.

001

Tällä kertaa hempiän kesääsiä pastellifäriä.

Mummukuumetta

Pistin tänään heti aamusta pyykkikonehen töihin. Kun sain lakanat pestyksi ja ripustetuksi narulle, oli vuoros kokkaaminen.

Ruaan kans pääsin helepolla ku eileen oli niin isoja perunoota, jotta niistä jäi tälle päivää pyttipannuvärkit.

Syötyämmä rupesimma valamistautumahan kesäteatterireissulle. Käytihin Jalasjärven Ylivallis kattomas Fällyteatterin esitys Mummukuumetta. Voi että oli taas hyvä esitys! Sai nauraa aiva hervottomasti, välillä meni osa vuorosanoostaki ohi ku yleesö niin hekotteli.

Näytös oli loppuhunmyity. Olin jo aiempien vuosien kokemuksesta oppinu, jotta liput kannattaa varata etukätehen. Lippukassalla sitte kyllä meinas tulla jo pikkuusen hiki, ku mun nimiä ei löytyny listalta. Flikka selas vihkuansa ainaki kolomehen kertahan ennen ku varaus löytyy.

Ja hikiä pukkas muutenki, ku aurinko paistoo ja lämpötila oli varmahan likellä hellerajaa. Mutta mua se ei haitannu muuten ku jotta pää rupes tulemahan kipiäksi. Onneksi siitäki selevittihin, ku kietaasin väliaijalla Burana-Capsin naamarihin.

Mun oli tarkootus ottaa kamera joukkohon, jotta olis saanu kuvata eres sitä ympäristyä, jos ei esitystä olsi saanu kuvata, mutta vasta ku oltihin jo matkalla, muistin, jotta kamera on kotona…

Kones

Mä en tierä, mistä mä yhtäkkiä sain päähäni, jotta mä haluan ompelukonehen.

Mun vanhasta konehesta kärähti moottori vuosia, vuosia sitte ja silloon päätin, jotta uutta en hanki kun en osaa ommella enkä eres tykkää siitä.

Se ajatus tais kumminki herätä siinä kohtaa ku mietiin, mikkä karteekit (= ikkunaverhot) vaihran klasiihin ku ehtoot alakaa pimetä. Vanhat verhot rupiaa olemahan sen näköösiä ja kuntoosia, jotta pitääs vähitellen uuristaa.

Kaupoosta ei kuitenkaa taharo saara valamisverhoja, jokka käyys meille. Ne on aiva liika pitkiä meirän matalis huonehis olevihin matalihin klasiihin. Nykki mulla on täs työhuonehen klasis yks valoverho poikittaan, ku ovat niin pitkät, jotta olis ollu puolen metrin laahukset laattialla.

Ja niihin iän ikuusihin kappaviritelmihin mä oon kyllästyny. Sitä paitti kappa maraltaa ennestänsäkki matalaa ikkunaa.

Yks perustelu oli, jotta aina sitä tahtoo siunaantua jotaki korijattavaaki. Tähän asti oon neulonu käsin, mutta nyt mä päätin ensi vain vähä kattella mainoksia ja vertaalla konehien hintoja.

Itte asias kävin melekeen saman tien vertaa.fi -sivustolla, joka kertoo, jotta Prismasta löytyys Singeri 79 eurolla. Ei ku heti eileen aamusta sinne! Ja käytihin vielä niin onnellisesti, jotta isäntä maksoo tämän! (Seliitys on varmahan se, jotta kyse on KONEHESTA. Jos mulla olis ollu joku samanhintaanen vaatet, niin varmahan olsin saanu maksaa itte, mutta konehet – kaikenlaaset konehet – on miehen heikko kohta ja sen takia ihan eri juttu.)

002

Mitää en oo vielä kokeellu teherä, ku ei oo huushollis tilikun tilikkua. (Munhan ei pitäny ikänä enää mitää neulua…) Ohojekirijaa oon vasta tavaallu. Täs(ki) on ihan liikaa toimintoja mun tarpeesihin. Mulle piisaas suora tikki ja siksakki. Sen enempähän mun ei tairot riitä.

***

Tänään on siskoon miehen syntymäpäivä. (Tai siis eileen – näköjään on vuorokausi keriinny vaihtua tätä kirijottaes.) Otettihin kuntoolun kannalta ja käytihin pyöräällen sielä. Vietihin vain ruusupuska, ku ei muutakaa keksitty. Itte asias isäntä sitä eherootti. Yllättäen mä sitte kuitenki sain maksaa nää kukat… 😉 (Ruusuusta ei vielä oo konehellista versiota olemas – ainakaa kukkakaupas.)

No joo – siitä lähärettihin Ilikansiltaa pitki ja torettihin, jotta ooperarannas oli vihkiminen menos. Ei jääty vahtaamahan ja häiriköömähän vaan jatkettihin matkaa. Takaasi tulles käväästihin ruokakaupas. Ehtoo on mennyt täs lähinnä hoinaalles (= oleelles).

Aamulla pesemäni pyykit käyn hairaasemas (= hakemas) pois narulta ku kuulin, jotta johonaki jyräjää. Ajattelin, jotta pareet hakia ne heti ennen ku kerkiävät kastua. Tietokonehenki pistin kii ja nypiin johorot irti. – Eikä siitä ukkoosesta sen koommin kuulunu mitää.

Piristystä pikkurahalla

Käytihin eileen Tokmannilla. Löysin sieltä poistopöyrästä tyynynpäällisiä kaharen euron kappaleshintahan. Uusiin soffatyynyt:

001

Nää kolome oli hyvin sellaasta klusua (= ohkaasta ja vetelää) kangasta, mutta ei kai tuohon hintahan voi palijo vaatiakkaa. Olis näköjään pitäny silittää ensi, mutta ku olin niin innokas näkemähän, miltä näyttävät…

Ja makuukamarin tyynynpäällisen:

002

Tämä sen sijahan oli oikeen kunnollista, tykkyä (= tukevaa) pumpulikangasta.

Nämä kaikki siis yhtehensä 8,-

Villiintymähän päin

Meillä tuo luonnonvaraasten eläänten invaasio alakoo siitä tappamastani kyykärmehestä.

Sen jäläkihin oon pongannu siilin (joita en oo nähäny tällä markilla ainakaa 40 vuotehen). Tosin se ei kauaa täs viihtyny, se tuli velijen tontin puolelta, oikaasi meirän puutarhan läpi ja jatkoo tietä pitki seuraavaa naapuria kohti. Mä toivottaasin siilit kyllä kovasti tervetullehiksi. Ainaki vanhan uskomuksen mukahan ne pitää kärmehekki loitolla. Ja jonsei niitä niin ainaki etanat ja kotilot, joita niitäki on täs ihan liikaa.

Sitte näin oravan. Se luultavasti käy varpuusten pesillä. Mutta oravaakaa en oo täs nähäny ku yhyren ainuan kerran aiemmin. Joskus yli 30 vuotta sitte. Eihän meillä oo eres kovin montaa isua puuta täs. Toisaalta voi olla, jotta se on asustellu tuola kummiserän markilla mettikös. Nyt ku tuvas on uuret asukkahat, ne on raivannu sitä villiintynyttä pusikkoa. Voi olla, jotta orava on sieltä ottanu hatkat. Ei sekää ollu täs kauaa. Jostaki tuosta terassin nurkalta se lähti ja kipitti ensi poppelihin ja jatkoo sieltä matkaa velijen plassille.

Ja punatulukkujen viheltelyä kuuluu aina vain. Näköhavaantoja en oo enää niistä saanu, mutta äänen oon kuullu. Se tarkoottaa, jotta neki on löytäny jostaki tästä likeltä hyvän pesäpaikan. Ilootten jo etukätehen ajatuksesta, jotta niitä olis enemmänki täs ens talavena. Niitä on aikaasempina vuosina näkyny vain ihan satunnaasesti.

Niin joo – ja naapuri oli nähäny ketun ulukokartanonsa takana!

Torey Hayden: Lapsi muiden joukossa

Torey päätyy taas ikään ku vahingos erityyslasten opettajaksi.

Luokalle tuloo kuus lasta, joilla on erinääsiä ongelmia eiväkkä he voi käyrä tavallista koulua. Lasten ikähaitari on viirestä kolomehentoista vuotehen.

Torey yrittää saara kouluavustajaa ittellensä, mutta sellaasta ei löyry. Kunnes yhyren oppilahan äitee eheroottaa ittiänsä siihen hommahan.

Torey ottaa tarijouksen vastahan, vaikka tietää mm. Ladbrooken alakoholiongelmasta. Lukuvuoren mittahan sattuu kaikkia maharollista – ja maharotoontaki.

Ladbrooke pärijää yllättävän hyvin työsnänsä, mutta samalla hän ja Torey joutuu työstämähän hänenki ongelmiansa. Viina ei suinkaa oo ainua, vaan pinnan alta palijastuu kaikenlaasta muutaki.

Nää kirijat on mulle torella koukuttavia. Lisäarvua ne saa siitä, jotta tietää niiren olevan totta.

Rautalintu – suomi -sanakirija

Adan kommentista hoksasin, jotta vois olla hyvä pitää jonkimmoista sanakirijaa siitä, mitä mä kulloonki yritän sanua. Ku ei taira lukijoosta ehta pohojalaasia olla ku Reija ja hänenki murteensa on vähä toisenlaasta. 🙂

En nimenny tätä etelä-pohojanmaa – suomi -sanakirijaksi sen takia, jotta ei kukaa pääsisi sanomahan, jotta nää mun käännökset on väärin. Mä yritän suomentaa ne niin kun mä itte niitä käytän. Lisäälen näitä sitä mukaa ku tuloo mieleheni.

Voi olla, jottei nää oo eres kaikki murresanoja, mutta mitäpä siitä. Ei tästä oo tarkootuskaa teherä mitää kielitieteellistä osiota.

Meillä on palijo sanoja, jokka muistuttaa yleeskielen sanoja joko niin, jotta pistetähän etehen k-kirijaan (kluutu, knappi, klasi…) tai sitte vaihretahan v-kirijaamen tilalle f (filtti, fieteri, faari). Ja d-kirijaantahan meillä ei oo ollenkaa. Mutta meillä on sen sijahan ree-kirijaan (r).

Valitettavasti en osaa teherä sellaasta hienua hakukonesta, jolla vois hakia jotaki määrättyä kirijaanta tai sanaa. Aakkosjärijestyksestäkää en mee takuuhin, ku oon lisäälly sanoja väliihin sitä mukaa ku on mielehen muistunu.

A
Ainoja = aikoa

Alio = kesytetty eläin (ennen haettiin esim. variksen poikasia 
suoraan pesästä aliooksi)

Allakka = kalenteri

Amma = lapsenvahti

Ammattaa = hoitaa (lasta)

Askarestanttu = työvaate, huonompi vaate

Auseerata = tehdä askareita, puuhastella

 

E
Eheroontaharoon = tietentahtoen, välttämättä

Ehtakeltaasenveheriäänen = epämääräisen värinen

Ehtoo = ilta

Esmennellä = estellä

 

F
Faartata = startata, lähteä matkaan

Falskata = vuotaa

Fankku = ripustuslenkki

Fapiaani = eläväinen

Fiilipunkki = viilikulho (en kuullut punkki-sanaa käytettävän muussa 
yhteydessä)

Filunki = vilppi

Flaatti = voimaton, säikähtänyt

Flataanen = olematon (yleensä ihmisestä: kyllä s'on niin flataanen!)

Fletares = huonokuntoinen, ei tukeva (esineestä), laiska, 
aikaansaamaton (ihmisestä)

Fletkooksis = väsynyt (tai ihastunut)

Flikka = tyttö, tytär

Flosaata = sataa kaatamalla tai loiskua

Flosajuttaa = loiskuttaa, läikyttää

Flosahtaa = läiskähtää, roiskahtaa

Flossakko = loskakeli

Flänkyttää = väittää vastaan, inttää

Friskaantua = raikastua, piristyä

Fräkätä = askarrella, puuhata

Funteerata = tuumata, miettiä

Fyrry = röyhelö

Fältit = kyntöaura

Fälttöökset = kynnökset

Färi = väri

Färijätä = värjätä

 

H
Haaskata = tuhlata

Haikaalla = haaveilla

Hairaasta = siepata

Haloonen = haalea

Hanitoon = suunnattoman iso

Hanttales = iso pala

Hantuuki = pyyheliina

Hapines = ahnas

Hasaata = kinastella, käydä sanasotaa

He = ole hyvä

Henkihapatuksis = hengästyksissä

Hia = hiha

Hiukaasta = nälättää

Hiuki = ohueksi (melkein puhki) kulunut

Hoinaalla, hoinoostella = oleilla (joutilaana)

Hojaantua = horjahtaa, kaatua

Holotna = kylmä, vilu

Honata = hoksata

Hornata = kuorsata

Horvi = hetki, tuokio

Hotaasta = ahmaista

Hotalehtaa = ahmia

Hotomolli = ahmatti

Hotti = perunan sisällä oleva musta kohta

Huipata = huimata

Hupulaanen = seuralainen

Hussata = tuhlata

Huunpurema = fritsu

Huusholli = talo, koti, asunto, huoneisto

Hyysi = ulkovessa

Häjy = huono/pieni (itse olen häjyflikka eli perheen nuorempi tytär)

Häjykakara = perheen nuorin lapsi

Häkkisänky = pinnasänky

Häsäätä = hosua, sekoittaa (Se tuli siihen häsäjämähän.)

Höväätä = höpistä

 

I
Iesus = jessus

 

J
Joinki = jotenkin

Jonsei = jos ei

Joppari = (pyörän, mopon, moottoripyörän) tavarateline

Joukaa = ainakaan, suinkaan, lainkaan

Juluppi = housujen etuhalkio/vetoketju

Juosten kustu = huolimattomasti, huonosti

Jöö = kuri, järjestys

 

K
Kaahia = kiipeillä

Kaati = esiliina, essu (puolikaati = vyötäröessu)

Kaffeli = haarukka

Kaikales = suikale, osio, pala (se otti aika kaikalehen kakkua)

Kailottaa = puhua/huutaa kovaan ääneen

Kakara = lapsi

Kakku = karitsa

Kakluuni = kaakeliuuni tai pönttöuuni

Kalasia = kylmä

Kalavaa = vaivata tai nälättää

Kalavehtia = varjostaa

Kalaves = varjopaikka

Kalijama = vetinen jäätikkökeli, myös silmät voivat olla 
vesikalijamalla (kyynelistä)

Kaluumet = ranteet

Kanahka = nöyhtä, epämääräinen lika

Kaneli = kani

Karkeloon = kylmänpurema

Karra = ohdake

Karteekit = ikkunaverhot

Karvastella = kirvellä

Karvat = hiukset (ei erityisen imarteleva)

Kaulahinen = kaulahuivi

Kehtolavitta = keinutuoli

Kelepootella = keinotella (Joinki se kelepootteli sen takaasi 
paikoollensa.)

Kemut = tanssit

Kenata = nojata

Kenkätä = kaupitella, tarjota

Kiekata = vääntelehtiä, vaihtaa asentoa

Kihirata = loistaa, heijastaa, häikäistä, paistaa (Aurinko kihtaa 
silimihin. Mä kihiraan näitä fläskiä vähä pannulla.)

Kiiata = tunkea lähelle, kiertää (Tuos tuo kärpäänen kiiaa.)

Kiikku = keinu

Kikki = rinta, tissi

Kikkiliivit = rintaliivit

Kikkivieroo = rintaruokinnasta vieroittaminen

Killerö = hiirenloukku

Kinnata = kiskoa, kiristää

Kinos = (hämähäkin) seitti

Kiraata = kitistä

Kirmuseerata = riehua, räyhätä

Kirunkirun = just ja just

Kismitellä = venytellä

Kissahataa = kutistua

Kiuriaanen = sääsken toukka

Klani = kalju

Klapsakka = perunasosekeitto (tehdään yleensä ed.päiväisen muusin 
tähteistä)

Klasi = ikkuna tai juomalasi

Klavaata = kolista

Kleha = huonokuntoinen

Klenahtaa = heilahtaa, nuljahtaa (esim. vesilasi voi klenahtaa niin, 
että siitä loiskuu, jalkansa voi klenahuttaa)

Klempata = ontua, kävellä huonosti

Klinu = penis

Kloppi = poika

Klusu = ohutta, huonoa kangasta

Klusuhousu = lökäpöksy

Kluutu = tiskirätti

Knafti = tiukka

Knapeerata = tepastella

Knälli = fiksu, hoksaavainen

Kokki = vintti

Kokkonen = kuhilas

Kollata = penkoa

Koltti = patja

Kommonansa = milläänkään

Komuuri = (kylmä ruoka)komero tai pesukomuuri, jossa säilytettiin 
vesikannua, pesuvatia ja pottaa

Konttia = kontata

Koopa = lampunvarjostin

Koppa = kori

Koppakuoriaanen = kovakuoriainen

Kortonki = kondomi

Kortteerata = asua

Kortteli = muki (alunperin peltiä tai emaloitu)

Korvee = saavi

Korventaa = polttaa, närästää

Kraana = hana

Kraiveli = kaulus

Kranni = naapuri

Kranttu = valikoiva, nirso

Kravata = kaapia, raapia

Kravata kurkkua leivänpalalla = syödä

Kravehet = (vähät) loput (Tääl' olis kravehet jälijellä.)

Krenata = olla epäkunnossa, toimia huonosti

Kronata = penkoa

Krooppi = kuoppa

Kroppa = vartalo

Kroukata = koukata, kouraista

Krouvi = karkea

Kropsu = pannukakku

Kruppukräätäri = ei niin kovin taitava ompelija/käsityön tekijä

Kruputa = kursia (jotenkin)

Krututa = rytätä tai ommella (suuripiirteisesti tai taitamattomasti)

Krykys = huonossa ryhdissä/asennossa tai kumarassa, rypyssä (hartiat 
krykys, otta krykys)

Krätäänen = pahantuulinen

Kräätäri = räätäli

Krökky = kuokka

Kuivooriihi = kuivaamorakennus

Kuoppa = kellari

Kuppinuputes = uusien perunoiden voi-suola-maito -kastike, joka 
tehdään jokaiselle ruokailijalle erikseen omaan kuppiin

Kurmoottaa = kurittaa

Kurmu = lehmä

Kurri, kurnaali = kuorittu maito, rasvaton maito

Kurttiseerata = hakkailla, flirttailla

Kusi = virtsa

Kusiaanen = muurahainen

Kusiluistimet = virtsakiidättimet = varvastossut

Kutua = neuloa puikoilla

Kuulla kuuttimuksensa = kuulla kunniansa

Kylälluuta = ihminen, joka on aina menossa/kyläilemässä

Kyrsä/nisukyrsä = pitko/pullapitko

Kyökätä = kyökkiä, kakoa

Källätä = moittia, panetella

Käylähtää = käväistä, käydä

Kyölätä = oksentaa

Kyörätä = kuljettaa, viedä, kuskata

Kökkä = talkoot

Könnätä = olla pitkään paikoillaan

 

L
Laasta = lakaista

Lakso = lätäkkö

Lanttalaureehinsa = ylt'ympäriinsä, joka puolelta

Larva = latva

Lavitta = tuoli

Leipuun = leivonta-astia

Leipäläpi = suu

Lesta = (pyörän, mopon, moottoripyörän) istuin

Liesu = matkalla/liikkeellä olemista (Se on kans aina liesus!)

Liirinki = vyötärö, myös vaatteen vyötärökaistale

Liiveri = liiteri

Linkat = nilkat

Lompsa = lompakko

Lotata = loiskuttaa, leikkiä vedellä

Luhurikka = mesimarja

Luntioomet = lantio

Luohata = nojailla, tulla (liian) liki (Tuo se on kans aina 
luohaamas!)

Lyhytnoukkaanen = helposti loukkaantuva/suuttuva

Lämmähyttää = lämmittää pikaisesti

Löökki = sipuli

 

M
Maasjalakaasin = kävellen

Mailahtaa = kadota

Maraata = marista

Markki = alue, tontti

Merkata = kirjoa

Moholooksis = loukkaannuksissa

Mokkelo = nukke

Moska = roska

Mosselo = nyytti

Mossooksis = suutuksissa

Mukula = lapsi

Munamankeli = miesten polkupyörä

Mureno = muru, murunen

Murentaa = murustaa

Muro = rikkaruoho, erityisesti vesiheinä/pihatähtimö

Muru = karkki

Mäntätä = hakata

Märäätä = itkeä

Mökämä = ajos, tulehtunut finni tai muu näppylä

Mötiäänen, mötky = kimalainen

 

N
Nakata = heittää

Nappo = vesikauha

Naraata = narista

Naskua = naksua

Nassarehtaa = askarrella, väkertää jotain

Neulua = ommella

Nilikki = pilalle mennyt (käsityö) - Tästä pairasta tuli nilikki.

Nimismiehen kihara = huonokuntoinen, kuoppainen tie

Nisu = pulla

Nisujauho = vehnäjauho

Nisusika = munkkipossu

Nokko = tilkka

Noukkia = poimia

Nuuka = pihi, säästeliäs, tarkka

Näpsittimet = pihdit

Nästyyki = nenäliina

 

O
Ohkaanen = ohut, hoikka

Oho = anteeksi

Okuli, okulinkures = matonkude

Olokimulli = perheen vanhin lapsi 
(Korijaan tietua: Seppo Palojärvi kertoo, jotta olokimulli onki 
keskimmäänen kersa. Ja niin se näytti olovan ku kuukletin. 
Mun pitää tarkastaa tämä tieto vielä liki yhyreksänkymppiseltä 
äireeltäni, jotta jos mä oonki itte saanu tuon asian väärin 
haravihini ku oon siinä uskos, jotta meillä vanhinta mukulaa on 
kuttuttu olokimulliksi.) - Asia on ny tarkastettu ja totesin, jotta 
ompa hyvä, jotta oon nimenny tämän Rautalintu-suomi -sanakirijaksi 
enkä eherottomaksi totuureksi etelä-pohojammaan murtehesta. 
Meillä ku tuo olokimulli on tosiaanki ollu vanhin kakara. 
Tämä on ny varmistettu niin äireeltä ku isooltavelijeltäki. 
(7.12.2013)

Orijaalla = aristella, arkailla

 

P
Pahana = olki

Paipattaa = vilkuttaa (kädellä)

Paistupernat = paistetut perunat

Pallistaa = päärmätä

Paperossi = tupakka

Paskapaperi = vessapaperi

Passata = sopia tai palvella (tuo paita kyllä passaa sulle - äitee 
passaa mukulat ihan pilalle)

Peilari = (kaato)kannu (Tuo maitopeilari pöytähän.)

Pelemuuttaa = pöyhiä, penkoa, tuulettaa, ravistaa

Pemistää = penkoa, sekoittaa

Perna = peruna

Pernavoi = perunamuusi

Persjalakaanen = lyhytjalkainen ihminen

Pesukooli = pesuvati

Petrata = parantaa

Piisata = riittää

Piiska = letti, palmikko

Pikleeri = tiivis savikerros

Pilliäänen = kirjavapillike/kirjopillike

Piraata = tipahdella (ympäriinsä)

Pirrata = piristä

Pirssi = auto, taksi

Piskota = purkautua (yleensä kankaasta puhuttaessa)

Piskotella = sataa harvakseen

Pistää murua rinnan alle = syödä (ei siis pukoteta rakasta rinnan 
alle)

Pistää vihaksi = harmittaa, suututtaa, vihastuttaa

Piukurat = korkokengät

Plakaati = juliste, kyltti (Siel' on joku plakaati seinäs.)

Plakkari = tasku

Plari = lehti/sivu

Plassi = alue

Ploosata = tuulla

Pluutata = tinkiä (hinnasta)

Plynäästä = juosta

Plöhtevä = ylpeä, tyytyväinen

Poraata = itkeä

Porottaa = särkeä, jomottaa

Porstua = eteinen

Prikka = tarjotin

Prissata = kiusata, rääkätä, päällepäsmäröidä

Pritku = ruutana

Priuteerata = riehua, räyhätä

Prunni = (vesi)kaivo

Pruukata = tavata, olla tapana (näim meillä pruukatahan teherä)

Pruutata = ruutata, ruiskuttaa

Präiskiä = räiskiä, heitellä (myös sanoja voi präiskiä)

Prätkä = (räkätti)rastas

Prääsätä = räiskiä, pitää meteliä

Prönö = viemäri, myös kahvipannun kaatonokka

Pröystäällä = rehennellä

Pulttu = lahje

Punkka = lasten amme

Punnata = työntää, ponnistaa

Puo = takapuoli

Puokkoo = nirso, valikoiva

Puolimoos = keskeneräinen

Puori = vilja-aitta

Putsata = puhdistaa

Putu = pikkuroskat tai pikkurahat (Kattotahan, onko mummalla yhtää 
putua lompsan pohojalla,)

Putukiffeli = rikkalapio

Pärvöttää = purkaa

Pärvötä = purkaantua

Pässimpää = itsepäinen, jukuri, tottelematon

Päässilimäänen = päätön, järjetön, tottelematon

Pöhölö = järjetön, älytön

Pöhönä = humala

Pöhönäs = humalassa

Pölläällä = hullutella

Pökertyä = pyörtyä

Pönsä = hiukset (ei kovin imarteleva), kuontalo

Pöperö = ruoka tai sohjo (tääl' olis pöperyä pöyräs - pihas oli 
oikeen pöperyä)

Pöperöönen = perhonen tai sitten esim. sohjoinen tai sotkuinen 
(tie oli aiva pöperöönen/pöytä oli ihan pöperös)

Pöräätä = pöristä

Pöröttää = peruuttaa

 

R 
Raavas = aikuinen

Raijata = raivata, tehdä tilaa

Rampata = ravata/kulkea edestakaisin

Rapakaari = lokasuoja

Rasat = lapaset

Rehevä = ylpeä

Renkku = teline/lenkki (mattorenkku, pyykkirenkku, vyönrenkku, 
hantuukinrenkku)

Retostella = kehuskella

Rettu = vaate

Retuuttaa = riepottaa

Rio = risu

Rivelet = rinnukset

Roikastaa = metelöidä

Roikootella = olla vähissä vaatteissa

Rommeltaa = riehua, tehdä raskasta työtä, kulkea rivakasti (Tuola se 
rommeltaa mettäs.)

Rontto = varsi

Rulla = papiljotti

Ruokotoon = ruma, räävitön

Ruomenes = hoitamatta, kesannolla

Ruotaasta = huitaista

Ruraata = valittaa

Ryökäästä = röyhtäistä

Ryösätä = kaatamalla (esim. vesisateesta: kyllä sielä ny ryösää)

Ryöttyä = likaantua

Rähäätä = rähistä

Räknätä = laskea

Räpätä = leikkiä vedellä (Älä räppää sielä kuravetes!)

Rääppä = silmärähmä

Rääppöö = pieni, surkea

Räävitöön = ruokoton, häpeämätön (S'on niin räävitöön suustansa.)

 

S
Saakootella = saatella

Saara = saada

Salavaa = kuohita

Samettikulli = osmankäämi

Sampankarra = keltavalvatti/peltovalvatti

Saret = sade

Savipuoli = savikka

Se = hän

Siarruoho = pihatähtimö, vesiheinä

Sientiä = pinttynyt

Siepata = pistää vihaksi

Silimitöön = järjetön

Simppaalla = kiukutella

Sinssu = rosolli

Sirvahtaa = lipsahtaa

Sivaata = kuiskia, kuiskutella

Soholot = kangaspuut

Sosimet = ruokailuvälineet

Soukentaa = kaventaa

Soukka = kapea

Suhurittaa = rauhoitella, sovitella

Suivaantua = suuttua, sisuuntua

Summammutikas = sattumanvaraisesti, arvaamalla

Syylingit = miesten villasukat

Syytinki = elatus

Säällinen = säädyllinen

 

T
Talterikki = lautanen

Tanotorvi = kovaääninen (se huusi ku tanotorvi)

Tanteerata = täpistellä

Tanttu = leninki

Tarikko = talikko

Taskunauris = taskukello

Taukkaalla = takuta, tuskailla

Tekitellä = teetellä

Tilipehööri = pikkutavarat, sälä

Tingillä = kiusallaan

Tinttaalla = kiukutella

Tirnakka = hapan (maku)

Tirpuunen = pikkulintu

Tirsmu = nirso

Toisassilimin = puolihuolimattomasti, vähän sinne päin, 
keskittymättä kunnolla

Toistaitoonen = osaamaton, taitamaton

Tolijottaa = tuijottaa

Tonkka = iso maitokannu/pystö

Toonu = pullamössö

Toosa/mölytoosa = televisio tai radio

Trahteerata = tarjota, passata

Traput = rappuset

Traputa = kiivetä rappusia

Trengätä = tarvita (yleensä muodossa ei trenkää = ei tarvitse)

Triivu = kinos

Triksevä = (ikäisekseen) hyväkuntoinen (On se vain triksevä muori 
vielä.)

Trompia = kahlata

Tronata = juoda (moon tronannu ainaki seittemän kupillista kaffeja)

Trono = esim. kahvipannun nokka

Trookata = tavata (joku)

Trossata = kehua, kehuskella

Trusapäis = kasoittain

Tryykätä = rynnätä

Träillä = ymmärtää, olla hoksulla (Se on näistä asioosta träillä./Se 
pääsi heti träille.)

Tuima = suolainen ruoasta puhuttaessa

Tuteerata = tutkia

Tuukata = maalata, sutia, tehdä jotain (mitä sä tuukaat?)

Tuuki = liina

Tykky = tukeva

Tytty = nukke

Tyyris = kallis tai ylpeä

Tyyrätä = ajaa, ohjata

Tällätä = laittaa, laittautua

Tömppä = survin (marijatömppä, pernatömppä)

 

U 
Umpata = ahtaa täyteen

Umppelo = ujo, arka

Uppiniskaanen = itsepäinen, tottelematon

 

V
Vaharata = katsoa, tuijottaa

Vari = tulikuuma (vesi)

Variköökki = karjakeittiö

Vartahat, kurinvartahat = kudinpuikot

Vasikka lehemänparres = liian isot vaatteet (Se on ku vasikka 
lehemänparres, ku sill' on isänsä takki päällä.)

Vastuuki = vahakangasliina

Velliä pussis = vetelä, laiska (Koko mies on ku velliä pussis.)

Verenkulijettama = muualta tullut

Verha = mekko tai hame, monikossa verhat voi tarkoittaa myös koko 
vaatetusta

Vesikalijama = vetistävä (silmät voi olla vesikalijamalla tai jäinen 
maa, jossa on vettä pinnalla)

Viemistää = huimata, viettää

Vieryä = haalistua, mutta myöskin merkityksessä vyöryä tai pyöriä

Viirootella = viivytellä

Vinkiä = nopea

Vinttura = vino

Viruttaa = huuhdella

Voholu = (vohveliraudoilla paistettu) vohveli

Välipää = loppua tilapäisesti

Vänäätä = itkeä

Väättyri = itsepäinen, omapäinen, vastarannan kiiski

 

Y
Ympyriäänen = pyöreä

 

Ä
Äläväällä = pilkata

Änkätä = väitellä

Äyläällä = pilkata, leukailla

 

Bingo!

Poren täälä aina vain huonon tyttären syndroomaa, kun en tänäänkää käyny äiteen työnä.

Haluan mennä sinne sitte, kun on sellaanen sää, jotta mä oikiasti voin käyrä sen kans ulukoolemas. Nyt on ollu tuulinen ja kylymä päivä. Fleecepusakka päällä oon kulukenu pihalla eikä yhtää oo ollu liikaa. Huomiseksi on luvattu lämpöösempää.

Täs tuskaallesnani oon kuunnellu vasemmalla olokapäällä istuvaa pirua ja oikialla olokapäällä istuvaa enkeliä. Toinen sanoo, jotta on lupa olla joskus ittekäski oman jaksamisen takia. Toinen sanoo, jotta ei äiteekää oo ollu koskaa ittekäs. Se ajatteli aina ensi isää ja sen jäläkihin meitä kakaroota. Vasta viimmeesnä oli sen ittensä vuoro – jos sittekkää. Aina kumminki oli joku vaatimas jotaki ja omat tarpehet ja toivehet piti pistää syrijähän. Mietiin, jotta onko meistä kukaa osannu pitää äitejä piikaa kummempana.

Sitte ku bingo rantautuu näille lakeuksille, siitä tuli äiteen henkireikä. Sielä se sai omaa aikaa ja oli pois perheen vaatimuksien ulettuvilta. Ja kai se toi vähä jännitystäki elämähän. Ja pikkuusen sosiaalisuutta – bingotuttuja.

Peliihin oon hurahtanu minäki. Mä en vain lähäre mihinkää, ku voin niin kätevästi pelaalla täs konehen ääres. Se on mun omaa aikaani. Ja samalla voi moikata niitä nettituttuja.