Joulukäsitöitä

Meillä äitee on pruukannu teherä palatossuja, mutta viimme aikoona niitä ei enää oo syntyny. Niimpä flikka tuumas, jotta mun pitää ny opetella sitte niiren tekeminen. Ja minähän kilttinä äiteenä tottelin ja rupesin heti kokeelemahan.

Sain joulun pyhinä tehtyä flikalle tossut ja sitte yhyret pikkutossut, jokka se lupas vierä kaverinsa flikalle. (Niistä tuli tosin liika isoot, mutta pistäköhöt jemmahansa, kylläpä tuo vauveli siitä kasvaa.)

Tein Nalle-langasta ja totesin, että oli liika ohkaasta aikuusten tossuuhin. Niistä tuli turhan vetelät. Seuraavat tossut teherähänki sitte Seittemästä velijeksestä. Ainaki aikuusille. Lapsen tossuus tuo Nalle-lankaki menetteli.

 

Herkullinen päivä

 

Tää päivä on menny aiva herkutelles. Ensi aamukaffettunnille työkaveri toi puolalaasen tavarantoimittajan lähettämiä suklaakonvehtia ja -leivoksia. Hyviä olivat.

Päivällä meillä oli firman tarijuama jouluateria Krouvis. Hyvää oli seki, paitti jotta söin itteni ihan liika täytehen.

Ja ehtoopäivän kaffettunnilla jatkettihin erelleenki puolalaasilla herkuulla nautiskelua.

Mutta eipä ollu sitte näläkä ku tulin töistä kotia 🙂

Hyvä mieli

 

Eileen ehtoolla kotia tullesnani kuulin, jotta poika tyttöystävinensä oli ruvennu teköhön poijan puolella joulusiivoja. Se sai munki innostumahan ja niin rupesin järijestelemähän työhuonehesnani ”sitte joskus -kasoja”. Niistä löytyy jopa helemikuisia paperia, jokka oli vain jääny mapittamata.

Poijalle piti kattella matto, karteekit (= verhot), tuuki (= pöytäliina) ja päiväpeitto. Sielä oikeen tosisnansa pistettihin kämppää ihimisasumuksen näkööseksi. Mun tuli siitä niin hyvä mieli, jotta aiva pakkas vain hymyylyttämähän 🙂

Selekä oli jo oikeen hyväs mallis ehtoolla, mutta tänään sitte on taas ollu tuskaaseet päivä. Mutta ei tää oo enää mitää siihen toissaviikonloppuusehen, ku tuntuu, jotta hengittämistäki piti varua.

Sitä paitti olin hemmoteltavana töiren jäläkihin: kävin kampaajalla värijäyttämäs pääni. Pyysin pistämähän niin punaaseksi ku ilikiää – näin joulun kunniaksi 😀

Voi tuska!

Selekä ei oikeen tykänny eilisistä kotitöistä, mutta ajattelin, jotta pakko mun on ny jotaki yrittää, muuten loppuu aika kesken. Pistin ensi pyykkikonehen töihin ja tein sitte kaneliässätaikinan. Kun sain pyykättyä ja leivottua, silitin joululiinat ja laittelin vähä koristehia esille. Niin joo, ja kattelin joulumukit ja muut jouluuset astiat esille ja pistin neki peseentymähän.

Laattioota pitää vielä vähä pyhkiä, mutta muuten en meinaa tällä erää suurempia rävehtiä. Poikaki tuumas keittiöhän tullesnansa, jotta ompas täälä ny jouluusta 🙂

Nuorekkaa ei oo ku perijantaiehtoosta tiistaihin täälä.

Jotaki yritystä

 

Tänään olin aamusta niin pröhteväs kunnos, jotta sain petivaattehet tuuletettua ja lakanat vaihrettua. Kaupasta tultua tein ruaan ja tein lanttuloorat. Sitte laitoon lakanat peseentymähän ja pyhiin vielä pölyt päällisin puolin. Mutta selekä ei oikeen tykänny tuosta auseeraamisesta niin jotta päätin jättää joululiinojen silittämisen ja maharollisen leipomisen huomiselle. Kattotahan sitte huomenna, mikä on olotila.