Kallista lystiä

Sain ensimmääseltä painofirmalta tarijouksen. Täytyy sanua, jotta en ollu varautunu nuon suurehen summahan… Tokihan meirän erellisestä kirijasta on jo aikaa ja hinnat on varmasti noussu, mutta nuon palijo?

Ja lisää hintaa tuloo, jos ei aineisto oo painovalamis.

Kattotahan, minkämoisen tarijouksen ja apuja saan tuosta lähipainosta. Alakaa näyttää vähä siltä, jotta pitääki ehkä vielä jatkaa säästämistä…

Petteri Paksuniemi: Jouten

Ainaki tämä novellikokoelma oli palijo sujuvampaa lujettavaa kun ne Omakuvat. Mutta ei tästäkää jääny mulle oikeen mitää mielehen. Paitti hoon päälle puhuminen 😀 Sitä oli hauska yrittää lausua.

Kirijan takakannes sanotahan, jotta ”karun eleetön kieli vie lukijan kuin huomaamatta kuvaamiensa ihmisten iholle”. No minen pääsny kenenkää iholle enkä oikiastansa olsi halunnukkaa.

Pikkuunen innon pyrährys

Torstaina alakoo Pännärinki ja sielä tuli puhetta tuosta mun kirijahaavehestani. Opettaja kehootti ottamahan yhteyttä paikallisehen kirijapainohon. No, eileen ehtoolla sitte laitoon sähköpostia ja tänään sieltä jo soitettihin ja kehootettihin sopimahan tapaamista.

Hetkeksi ihan innostuun asiasta, mutta ku rupesin sitte muokkaamahan nuota sivuja, tuli taas sellaanen tunnet, jotta nämon ihan paskoja. Mitä ihimettä mä oikeen kuvittelen!

Riina Katajavuori: Omakuvat

Mä harvoon jätän kirijaa kesken enkä jättäny nykkää, vaikka oli kyllä lähellä monta kertaa.

Jos mä ny hillittisin terävän kieleni ja sanoosin vain, jotta tästä kirijasta oli yks ilo: se pisti mun kirijoottamahan oman Omakuva-runoni.

Syntisen hyvää syötävää

… vaikka itte kehunki.

Tämä eväs sopii karppaajille, mutta maistuu varmasti muillekki:

Pilikoon keltaasen paprikan kuutiooksi, pistin sen paistinpannulle voihin kuullottumahan ja puristin joukkohon pari valakosipulin kynttä. Kippasin paprikat ja sipulit uunivuoan pohojalle. Käänsin uunin 175 asteehin ja uunin lämpiämisen aijan paistelin valamihiksi maustettuja kassleria pannulla tiuhahan tahtihin käännellen.

Samalla pistin 2 dl vispikermaa vatkaantumahan yleiskoneehin ja kun se oli vaahrottunu, lisäsin teelusikallisen Sambal Oelek -tahanaa ja pari teelusikallista tomaattipyrettä ja sekootin varovasti.

Ku uuni oli lämmin, nostin pintakypsät kasslerit paprikapalojen päälle, kaaroon kermavaahron niiren päälle ja vielä paksulta juustoraastetta pinnalle. Paistoon uunin keskitasolla puolisen tuntia.

Lisukkeheksi keitin pussillisen kruunuvihanneksia. Lihojen joukosta ku lippas juustoosta ja kermaasta kastiketta paprikanpaloonensa kasvisten päälle, niin aiva meinas kieli mennä joukos.

Ja joka ei pelekää hiilihydraattia, voi kiehauttaa vaikka perunat lisäksi. Silloon kannattaa ehkä kermaa käyttää enemmän, jotta saa kunnolla soosia.

 

Jani Nieminen: Kodittomille koirille

Alavutelaaslähtöösen Niemisen runoja. Otin ehkä justihin tuon pohojalaastaustan takia tämän kirijan lujettavakseni.

Taisi parahaksi jäärä mielehen heti kirijan alootusruno:

 

Kun teet lähtöä
 
muistele satuttavia asioita:
kuinka hän jätti sinut yksin
kuinka hän hävitti lapsuudesta asti säästetyn Ässä-pipon
kuinka hän syyllisti: olisit ollut mies, niin nyt ei oltaisi tässä.
 
Älä mieti hänen tuoksuaan
                                            käsiä
                                            huulia
                                            silmiä
                                            rintoja
           älä mieti miltä tuntuu.
 
Ota sateenvarjo
tarkista, että kello näyttää oikeaa aikaa.
 
Älä katso eteiseen jäävää koiraa silmiin.

Pakkaasyö

Viimme yönä mittari oli käyny kolomisen astetta pakkaasen puolella. Aamupäivällä oli kuuraa nurmikolla varijon puolella vielä yhyrentoista mais. Aurinko kuitenki on paistanu koko päivän ja oon nyt eilisen laiskottelun korvannu olemalla ahkera.

Oon pesny monta konehellista pyykkiä, silittäny, kokannu, haravoonu pari kottikärrykuormallista lehtiä ja käyny äiteen työnä. Tehtihin äiteen kans pieni lenkki ku oli vielä hyvä sää eikä liika kylymä.

Sillä lenkillä isännälle soitti tämä yks osakas, jonka kans se oli selevittämäs asioota. Ovat kuulemma kokoustanehet osakkahien kesken, mutta yllättäen eivät ookkaa tavoottanehet tätä kyseestä pomoa… Saa nähärä, mikä sotku siitä vielä tuloo. No, huomenna isäntä menöö puolilta päivin tään soittajan kotia kattoa tekemähän. Kai se maksaa sen sitte omistansa, jos ei firmalla oo rahaa…