Sellaanen päivä tänään…

 

Aamusta otin asiaksi perehtyä nuohin omakustantajien sivuuhin. Sitte rupesin laatimahan kirijan sisällysluetteloa ja numeroomahan sivuja. Siinä mulla meinas palaa käämit, kun wöördi ei anna valita sivuja, johonka numeroonti laitetahan. Ainuastaan ensimmääsestä sivusta sen saa pois ja muihin se pistää sen automaattisesti. Tai sitte mä en vain osaa. 😦

Aikani takuttuani lähärin sitte pyöräälemähän äiteen työ. Vein sille hautajaasia varte sukat ja hoitsuulle annoon tierot äiteen taksikulijetuksesta. Äitee halus pihalle ja tehtihin sellaanen puolen tunnin lenkki. Sitte niillä oliki jo päiväkaffeen aika.

Äiteen tykyä menin kukkakauppahan ajatuksena vierä Sirkan hauralle kukka. Mutta ilimeesesti mulle ei haluttu myirä, ku ei ketää tullu kaupan puolelle vaikka sielä pyöriin. Jokku avaamekki oli jätetty huolettomasti tiskille… No, totesin, jotta pitäkää tunkkinna, emmä olsi teiltä halunnukkaa mitää ostaa – ja lähärin pyöräälemähän toisehen kukkakauppahan. Onneksi täälä käpykyläs on toinenki kauppa.

Pahaksi onneksi sitte justihin taivas päätti revetä ja päähän alakoo moukaroomahan sellaasia nyrkin kokoosia piskoja. (No voi olla, jotta aiva vähä liioottelen.) Ku pääsin toisehen kukkakauppahan, olin ihan likomärkä ja hiukset ku liimattuna päähän.

Ostin punaasen krysanteemin ja hetken arvoon siinä kukkakaupan lipan alla, jotta lähärenkö hauralle vai meenkö kotia ja vien kukan sitte myöhemmin. Mutta vaikka siinä vähä jyrähteli ukkoonenki, niin saret alakoo hellittää ja mä ajattelin, jotta mähän oon jo valamihiksi märkä, jotta mitä väliä täs ny enää on, vaikka käysin samalla reissulla sielä hauralla. Ja niin mä kävin vähä juttelemas Sirkalle…

Kotia tultua mulla oli kauhia näläkä. Tein pikaasesti kermaasen kukkakaalikeiton.

Huomenna pitääs kattella omakki hautajaasvaattehet valamihiksi ja leipaasta omenapiirakkaa. Meirän puu alakaa ny urakalla purotella omenia. Ovat niin ylähällä, jotta mä en niitä uletu maasta päin noukkimahan enkä tasan tarkkahan meinaa millää tikoolla (= tikapuilla) ruveta kaahimahan. Otan taltehen sitä mukaa ku putooloo.

Mainokset

Asioolla ja kyläälemäs

Tänään en oo palijoosin kotona ollu. Aamusta kattelin kummiserän kukkavihkohon värssyn, tekstasin sen ja varasin äireelle perijantaiksi invataksi. Sitte lähärin kukkakauppahan tekemähän tilausta. Valittin violettia krysanteemia ja valakoosta neilikkaa.

Kävääsin pikipäin kaupas ja piipahrin kotona vähä syömäs. Sitte lähärin Raijan työ pyöräällen. Enkä viipynykkää ku about viitisen tuntia… 😀

Parturipäivä

Päivä alakoo hyvin, kun sai mennä heti aamusta parturihin. Laitettihin uus färi päähän ja vähä klipsittihin larvoosta.

Kävääsin välillä kotona syömäs ja lähärin sitte äiteen työ. Sielä oliki isän siskoo miehinensä kyläs, jotta ei ny käyty sitte kävelyllä ollenkaa.

Ajattelin, jotta yritän saara äiteen taivuteltua sille päälle, jotta seki tulis perijantaina hautajaasihin, muttei mun tarvinnu taivutella yhtää. Se lupas heti. Paitti sitte ku jäätihin kaharestansa, niin se alakas esmentelemähän, jotta mitä tällääsellä kompuralla sielä teherähän. Mutta mä en enää siinä vaihees ottanu kuulevihin korvihinikaa. Sanoon vain, jotta puoli yhyreksitoista tilaan haun ja puoli kaharelta takaasinkulijetuksen.

Kotia tultua soitin sitte yhyrelle invataksille, mutta sen perijantai oli täynnä. Pitää huomenna yrittää jotakuta toista, kunhan tuloo uus lehti, johona on palaveluhakemistos niiren nimet ja numerot. Jos ei onnistu, niin sitte täytyy varmahan lykätä äitee kirkolle. Paitti jos sataa, niin se ei oo kovin hääviä kummallekkaa.

No, huomenna yritän heti aamusta järijestää sen. Samoon pitää kattella ja tekstata värssy kukkalaitteehin ja käyrä tilaamas seki.  Puoli kahareksitoista oon sopinu meneväni Raijan työ kylähän. Sitä ennen pitääs saara nuo kaks asiaa hoirettua. Tai kolome.

Tänä ehtoona alakaa kansalaasopiston ilimoottautuminen. Mulla on jo kurssit valittuna, kattotahan pääsenkö niihin. Pännärinkihin ny ainaki pääsöö, mutta jumpparyhymät yleensä täyttyy nopiaa.

Hilijaaseloa

Tää loppuviikko on menny aika lailla samaa rataa ku täs kotona vain on. Pyöräälly oon, ku sää on sallinu, muuten krassehtinu vain ja kuluttanu aikaani.

Oon yrittäny selevittää nuotten omakustantamootten sivuulta, mitä pitääs teherä, jos tosisnansa sitä kirijaa meinaa. En kuitenkaa oo vielä niin pitkällä, jotta olsin tohtinu tarijouksia pyytää. Sitäpaitti, kun kävin läpi nuota runoja, niin ei enää tunnu yhtää hyvältä irealta teherä niistä kirijaa. Ei niis oo mitää niin kuolematoonta, jotta tarttis kansien välihin saara. Suuruurenhullu haave seki.

Silti tunnen velevollisuurekseni teherä sen, jottei Ilmajoki-leheren stipenri mee harakoolle. Ne tosin varmahan jo ajatteloo niin, kun sen saamisesta on niin pitkä aika eikä mitää oo tapahtunu…

Eileen aamulla oli postilooras kutsu kummiserän hautajaasihin. Kalle on ollu joulukuusta terveyskeskukses ja kuulin justihin alakuviikosta, jotta on huonos kunnos. Mutta en arvannu, jotta niin huonos kunnos… Perijantaina on hautajaaset.

Huomenna mulla on parturi ja sitte pitää yrittää saara äitee sille päälle, jotta seki lähtis hautajaasihin. Jos se suostuu, niin sitte pitää järijestellä sille invataksi. Ja mun pitää muistaa soittaa terveyskeskuksehen, ku mulla oli lääkärin soittoaika justihin silloon hautajaasten aikahan. Jos sais sen aijan siirrettyä johonki muolle.

Tiistaina meen Raijan työ kylähän.

Keskiviikolle ja torstaille ei vielä oo ohojelmaa. Onneksi.

Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame?

 

Kirijoottaja on Svenska Dagbladetin rikostoimittaja joka joutuu heti alakajaasiksi kirijoottamahan uutisen raiskaustapauksesta.

Hänen mielestänsä aihe oli kuitenki enemmän ku yhyren palstan pikku-uutinen. Niimpä hän päätti kirijoottaa romaanin, johona raiskausta käsitellähän uhurin näkökulumasta.

16-vuotias Myran (Madeleine) raiskatahan koulun päättäjääsjuhulien jäläkihin. Raiskaajat on luokkakaveria, joihin Myran on kuvitellu voivansa luottaa.

Myran syyttää ittiänsä: jos hänellä ei olsi ollu minihametta, korkokenkiä, huulipunaa, jos hän ei olsi ollu humalas… Ja niin syyttää moni muuki. Toisen raiskaajan mielestä Myran suorastaan kerijäs sitä. Siitähän naiset tykkää, pornofilimien mukahan.

Kirija on raskas lujettava ja välillä aiva syräntä särköö sen pienen flikan takia. Raiskaaja vapautuu tuomiostansa, mutta raiskattu on raiskattu lopun ikäänsä. Rohkaasevaa kirijas on, jotta Myran uskalsi lähtiä tekemähän rikosilimootusta kaverinsa Cillan ja Cillan äiteen kans.

Helepotusta elämähän tuo kesä maalla tukiperheen luona ja muutto uutehen kouluhun ja uutehen asuunympäristöhön. Silti eres on vielä hovioikeuren käsittely, ku raiskaajat on valittanu tuomiostansa. Myranista tuntuu, jotta hänet raiskatahan joka käsittelys uurestansa.

Kirijan ulukoasu miellytti mua kovasti. Epätavallinen koko ja vaikuttava kansi.

 

Tupperiilla

Eipä ookkaa ollu pitkähän aikahan minkää sortin kotikutsuja. Eileen ehtoolla olin Tupperware-kutsuulla. Päätin jo etukätehen, jotta en tilaa muuta ku kuorijan, joka meiltä on hajonnu. Ja pysyyn päätöksesnäni.

Lisäksi päätin, jotta vaikka olis mitä hyvää kaffetpöyräs, niin vain yhtä sorttia saan ottaa. Ja pysyyn siinäki päätökses. Onneksi, sillä sen näki sitte tänä aamuna puntaris 🙂

Pian lähären taas pyöräälemähän, ku on tuo kuntosalilla käyntiki jääny ny kesän aikana. Ja sitäpaitti se tavootteheksi asettamani 300 km on pian täynnä.

Jane Green: Vieraissa vuoteissa

Alice ja Joe on aviopari ja jo kirijan aluus aharistaa, ku huomaa, jotta Joe haluaa muokata Alicen mieleeseksensä. Häistä alaaten Joe määrää kaiken. Myös sen, kuinka Alicen pitää pukeutua, miltä näyttää jne…

Silti Joe ei tyyry pelekästään Alicehen vaan hänellä on koko aijan toisia naisia, joista hän hakoo jännitystä elämähänsä.

Yks suhure työkaverin kans palijastuu työpaikalla ja Joe saa siirron Lontoosta New Yorkiin. Alice on vielä siinä vaihees tietämätöön Joen syrijähypyystä.

Amerikas pariskunta hankkii kaupunkiasunnon ja maaseutuasunnon. Alice alakaa viihtyä maalla yhä vain paremmin ja alakaa toteuttaa omia haaveetansa. Joe ei siitä tietystikkää tykkää. Alice ei enää tarvitte häntä, ei yritä enää miellyttää niin ku ennen ja käyttää vääränlaasia vaattehia ja tukkaki on vääränmoinen.

Tuo Joen Lontoon kohtalokas työkaveri muuttaa hänki New Yorkiin ja he aloottavat taas suhtehen. Tällä kertaa Alice saa sen seleville ja teköö ratkaasunsa. Jäläkihinpäin hän huomaa, jotta merkit Joen uskottomuuresta on ollu aina hänen tierosnansa, mutta hän ei oo vain halunnu nähärä ja uskoa niitä.

James Patterson: Paha kulkee edellä

Helsingin Sanomien kriitikko on tyrmänny Pattersonin kirijat ihan täysin, mutta mulle ne on yksiä parahia. (Lukijat kai kuitenki on ne kirijaalijan parahat kriitikot?)

Oon lukenu tään enneki. Itte asias löytyy omastaki kirijahyllystä, mutta en muistanu ja otin uurestansa lujettavaksi. Kesti kyllä hyvin toisenki lukukerran.

Täs Alex Cross jälijittää Mastermindia, joka orkanisoo pankkiryöstöjä ja tappaa niiren yhteyres monia ihimisiä. Keikan lopuuksi aina ryöstööhin värväämänsä apurikki.

Muistelin kyllä lukiesnani, kuka se Mastermind oli, mutta vielä viimme hetkillä epärööttin. En mä yleensä muista kovin hyvin lukemiani kirijoja.

Käveleskelyä 2011-2013

Ei tuu näitä kirijattua ylähä, kun mun askelmittari ei ota ku askelehen sieltä tai täältä. Nyt oon kuitenki pyörällä käyny mittaamas pari lenkkiä:

7.8. Tuijan kans Tuomikylän sillalla kääntymäs. 8 km.

15.8. Äiteetä pyörätuolis lykkien 7 km.

23.8. Äiteetä kuskasin n. 2 km.

4.1.2012 Päätimmä Tuijan kans joulun aikahan, jotta rupiamma kulukemahan ynnä ja yhtenä keskiviikkoehtoosin lenkillä. Pitääs vain hommata askelmittari, jotta tietääs vähä, palijoko tuloo kilomeeteriä. Arvelisin jotta 6-7 km tuli ensimmääsellä kerralla.

11.1.2012 Sama lenkki, nyt mitattuna 6,7 km

18.1.2012: 6,7 km

25.1.2012: Tehtihin lyhkääseet lenkki, ku oli niin kylymä. Oisko tullu jotaki 4 km.

1.2.2012: Jätettihin lenkki välihin kokonansa, ku pakkaasta oli 25 astetta.

8.2.2012: -22 astetta. Käveltihin silti tuo normaali 6,7 km.

15.2.2012: ”Mä taivalsin läpi tuulen ja tuiskun”… Menin kävellen terveyskeskuksehen Erkkiä morijenstamahan. Isäntä tuli autolla peräs. Tulomatkalla vaihrettihin osia: isäntä tuli kävellen ja mä autolla. 6581 askelta ja 4,8 km.

22.2.2012: Mennes myötätuuli niin jotta tuli ihan lämmin. Takaasi tulles vastatuuli ja jäätävän teräviä lumihiutalehia. 9406 askelta, 6,9 km.

29.2.2012: Normaali lenkki hyväs sääs. Askelmittari ei vain pelannu, mutta eiköhän siitä suunnillensa saman verran tullu ku viimmeeksiki.

3.3.2012: Lähärin niskajumia parantelohon raittihisehen ilimahan ku aurinkoki vielä paistoo. Kävääsin kattelemas uutta, rakenteella olevaa asuntoaluetta. Jumitus ei parantunu ku piti koko aijan jännittää, kaatuuko vai ei. Käveleskelin 4650 askelta, mikä mittarin mukahan on 3,4 km.

7.3.2012: Tuijan kans normilenkki. 9285 askelta, 6,8 km.

11.3.2012: Komian päivän kunniaksi Tuijan kans normilenkki, josta askelmittari tosin laski vain noin puolet… Sanotahan, jotta matkaa tuli 6,7 km.

14.3.2012: Keskiviikkoehtoon lenkki Tuijan kans. 6,6 km.

11.4.2012: Melekeen kuukausi väliä, ku Tuija oli ensi reissus, sitte minä ja sen jäläkihin Tuija oli pari viikkua kipiänä. Eileen ei menty normilenkkiä, ku tie on niin kuraanen. Tehtihin toinen lenkki, joka osoottautuu aika palijo lyhkääsemmäksi. 5706 askelta, 4,2 km.

29.4.2012: Taas on jääny kävelemiset, ku en flunssaasena viittiny lähtiä. Tänään oli kuitenki pieni liikuntakipinä: menin polokupyörällä äiteen työ ja käytin sitä pienellä lenkillä. 1405 askelta, reilu kilometri. En tohtinu vielä kovin pitkää lenkkiä, ku äitee on kumminki koko talaven ollu sisällä ja oli aika kylymä pohojoostuuli.

2.5.2012: Piiiiitkästä aikaa Tuijan kans lenkillä. Oli maharotoon vastatuuli takaasi tulles. Oikeen piti ponkia vastahan. Nauroonki Tuijalle, jotta jos tuuli ny yhtäkkiä lopahtaa, niin oomma naamallamma tuos ties. Ei lopahtanu. Tuomiluoman sillalla käytihin kääntymäs. 11014 askelta, 8,04 km. Puolitoista tuntia meni aikaa.

9.5.2012: Vesisatehes ei viittitty kävellä yhtä kauas ku viimmeeksi. Askelmittarihin kertyy 8969 askelta ja 6,5 km.

11.5.2012: Kokeelin intervallia: kävely-hölökkä-kävely. Askelmittari ei laskenu askelia, mutta arvelisin, jotta joku 5 km tuli matkaa.

23.5.2012: UKK-kävelytesti. Aika 20 min. 37 sek. ja 3076 askelta -> kuntoindeksi 75 (keskimääräästä hieman matalampi 😦 )

23.5.2012 Tuijan kans Riistavalli-Saveentie -lenkki 6,6 km, 9026 askelta.

30.5.2012 Kierrettihin Tuijan kans sama lenkki ku erellisviikolla – tosin pienin poikkeuksin: alakumatkasta käveleskeltihin uuren, rakenteella olevan asuntoaluehen kautta. Askelmittari ei taaskaa toiminu, mutta leikitähän jotta lenkki olis ollu 6,5 km.

1.6.2012 Kiersin sauvojen kans pururaralla ensi vitosen lenkin ja kaupanpäällisiksi vielä 1,1 lenkin. 9177 askelta ja 6,7 km.

3.6.2012 Intervalliharijootukses ei taaskaa askelmittari suostunu pelittämähän. Sanoosin, jotta matkaa kertyy n. 5 km.

6.6.2012 Leenan ja Tuijan kans kävelyllä. 8920 askelta, 6,5 km.

13.6.2012 Leenan ja Tuijan kans sama lenkki ku viimme viikollaki. 6,5 km

20.6.2012 Tuijan kans kylillä erestakaasi. 9781 askelta ja 7,1 km.

11.7.2012 Vesisatees ei viittitty poiketa hietateille. Käytihin Siltalan ristillä kääntymäs. 6610 askelta ja 4,8 km.

12.7.2012 Tuijan kans 5,0 km. Aurinkoosta vaihteeksi 🙂

13.7.2012 Tuijan kans aamulenkki 5,2 km.

16.7.2012 N. puolen tunnin intervallikokeilu 2,5 km.

17.7.2012 Tuijan kans kävelyllä 5,1 km.

18.7.2012 Tuijan kans lenkillä 5,2 km.

24.7.2012 Tuijan kans 5,2 km.

26.7.2012 Tuijan kans 5,2 km. – Oon laskeskellu, jotta ku helemikuus alootimma Tuijan kans lenkkeelyn, niin sen jäläkihin on tullu käveleskeltyä yli 160 km yhyres tai yksiksensä.

29.7.2012 Parihin otteehin Viivin kans puolen tunnin lenkillä. Yhtehensä 3,7 km.

1.8.2012 Tuijan kans lenkillä. 7175 askelta, 5,3 km.

4.8.2012 Oli tarkootus mennä kuntosalille, mutta se onki vielä lauantaisin kiinni. Niimpä lähärin sitte juoksu-kävelylenkille. 6410 askelta, 4,7 km.

8.8.2012 Tuijan kans 7105 askelta, 5,2 km.

15.8.2012 Tuijan kans 9821 askelta, 7,2 km.

22.8.2012: 6978 askelta, 5,1 km.

29.8.2012: Askelmittaria ei tullu joukkohon, mutta normaali lenkki 5,1 km. Nyt on omien räkninkien mukahan menny 200 km rikki helemikuun aluusta ku alaattihin lenkkeelemähän.

2.9.2012: Rabatin lenkki – 7105 askelta, 5,2 km.

5.9.2012: Sama lenkki ilman askelmittaria…

12.9.2012: 5,1 km

19.9.2012: 5,25 km

26.9.2012: Ei annettu satehen haitata, vaan käveltihin normilenkki 5,2 km.

3.10.2012: 7088 askelta, 5,2 km

10.10., 17.10. 31.10. ja 7.11.2012: 5,2 km

14.11.2012: 7373 askelta, 5,4 km

21.11.2012: 7101 askelta, 5,2 km

28.11.2012: 5,2 km

5.12.2012: 5,2 km

12.12.2012: 5,2 km

19.12.2012: 5,2 km

2.1.2013: mun askelmittari petti mut – patteri loppu. Tein eri lenkin ku tavallisesti, joten en osaa sanua, pitkältäkö kävelin. En kuitenkaa varmahan ku jonku 4 km.

9.1.2013: Hah, pahoompa meni pielehen mun arvioni. Tänään nimittään askelmittari näytti saman lenkin pituureksi 2,7 km! Askelehia tuli 3803 ja kaloria paloo hurijat 114 😀

13.1.2013: Vähä pirensin lenkkiä, ku tuo erellinen oli niin olematoon. 6475 askelta, 4,7 km.

16.1.2013: Melekeen sama reitti ku pyhänä. 6367 askelta ja 4,6 km.

19.1.2013: Kuhunankujaa Kivikyröntielle ja siitä Alaastatietä kotia. 5237 askelta/3,8 km.

23.1.2013: Kirijeet postilaatikkohon 4,9 km/6901 askelta.

Oon ny pitäny kirijaa lenkkeelystä viimme helemikuusta asti. Tänään ylittyy 300 kilometrin raja 😀

1.2.2013: Saveentietä Keskiselle tielle ja siitä Riistavallintien kautta kotia. 7454 askelta/5,4 km.

3.2.2013: Marian ja Simon työnä kävellen. 1,4 km.

13.2.2013: Saveentieltä pyörätielle ja siitä Leppätielle. 6525 askelta ja 4,7 km.

26.2.2013: Näköjään taas menny kaks viikkua kävelemätä 😦 No tänään käytihin Tuijan kans n. 7 km lenkki, ku jumppaa ei oo näin hiihtolomaviikolla.

6.3.2013: Oulus flikan ja Metkun kans lenkillä. Ei haisuakaa matkan pituuresta, mutta arvelisin, jotta pari kilometriä.

11.3.2013: Yllätin itteni kävelylenkiltä: 6,2 km ja 8621 askelta.

22.3.2013: Tuija tuli hakemahan lenkille. Käytihin Tuomikylän mettällä kääntymäs. N. 7 km

31.3.2013: Kyllä huomaa tuon säännöllisen lenkkikaverin puuttehen. Harvakseltansa tuloo enää lähärettyä lenkille. Tänään päätin kuitenki vähä käyrä happihyppelyllä, ku muuten uhkas mennä kokopäivääseksi syömiseksi. Kiersin koulun kautta n. 4,6 km lenkin.

1.4.2013: Lähärin tänäänki aurinkoosen sään innoottamana kävelylle, mutta selevästi huomas, jotta kintut oli tukkoosemmat ku eileen. 6282 askelta, 4,5 km.

5.4.2013: Nyt piti oikeen pakottaa ittensä lenkille. Ei olsi yhtää huvittanu. Aurinko paistoo komiasti ja kuvittelin sielä olevan lämpöösempää enkä pukenu tarpeeksi. Oli purevan kylymä tuuli ja tein vain lyhkääsen lenkin. 4463 askelta, 3,2 km. Nyt on kaikkiastansa 350 km kasas viimme vuoren helemikuusta alakaen.

7.5.2013: Jaahas, kuka antoo luvan pitää kuukauren taukua ulukoolusta?! Käytihin Tuijan kans Seinäjoen rannalla kävelemäs. 5669 askelta, 4,1 km. Nollattihin sitte lenkki syömällä pizzaa…

11.5.2013: Rupes niin unettamahan ehtoopäivällä, jotta päätin ulukoostaa itteni. Kokeelin teherä pienen intervalliharijootuksen. 4283 askelta ja 3,1 km. Kunto on rautaa – ei niin kovaa, mutta niin ruostehes.

26.5.2013: Ulukoolutettihin äitejä arviolta kilometrin verran.

28.5.2013: Käytihin Tuijan kans tavanomaasta lyhkääseet lenkki, ku Tuijalla oli vielä mikreenin jäläkijäristykset päällä. 6195 askelta, 4,5 km.

2.6.2013: Äiteen ulukooluttamista 1,5 km.

9.6.2013: Äiteen kans ulukoolemas. 4349 askelta, 3,1 km.

16.6.2013: Äiteen kans lenkillä. 3995 askelta, 2,9 km.

21.6.2013: Juhannuskoira Viivin kans iltalenkillä. Viivi itte päätti kääntyä kotia aika pian: 1457 askelta, ja vähä reiru kilometri. (Viivillä tuli askelehia varmasti kymmenkertaanen määrä, kun sillä on puolet enemmän jalakoja ja se on niin kovin, kovin pikkuunen.)

22.6.2013: Kaks lenkkiä Viivin kans. Aamulla 8655 askelta ja 6,2 km. Iltapäivällä 5456 askelta ja 3,9 km.

23.6.2013: Käytettihin äitejä pienellä lenkillä. 2689 askelta ja 1,9 km.

25.6.2013: Tuijan kans lenkillä. Unohrin askelmittarin, mutta oltihin tunnin verran liikkeellä, jotta kai siitä nelisen kilometriä tuli.

28.6.2013: Lähärin tutkimahan uutta asuntoaluetta. Sieltä oliki yhteys pururaralle ja poikkesin sinne. 5044 askelta, 3,6 km – ja kaks paarmanpuremaa.

7.7.2013: Poikkeuksellisesti isäntä lenkkikaverina. Kierrettihin Rapatin lenkki: 7235 askelta, 5,2 km.

13.7.2013: Metkun kans pieni Rapatin lenkki: 6082 askelta, 4,4 km.

20.7.2013: Viivin kans pari kertaa mettän rannas: 6500 askelta, 4,6 km. Kasas on ny kaikkiastansa vähä vajaat 402 km.

24.7.2013: Lykiin äitejä pyörätuolilla ensi Yli-Laurooselahan kaffeelle, siitä Ilikansillan kautta kylille ja Palonsiltaa takaasi: 6939 askelta ja 5 km.

6.8.2013: Tuijan kans kierreltihin Seinäjoen rantaa pitki ja yks puisto, mutta mulla unohtuu askelmittari kotia ja ku oli outo reitti, niin mulla ei oo mitää käsitystä, kuinka pitkältä me käveltihin. Heitän lonkalta 3 km. Saattaa olla enämmän tai saattaa olla vähemmänki.

8.8.2013: Olis teheny mieli mennä päikkäriille, mutta kampesin itteni lenkille. Kiersin keskimmääsen Rapatin lenkin. Mittari näytti vain 4 km, mutta se ei voi pitää paikkaansa, koska pireet lenkki on 5,2 km ja lyhkääseekki 4,4 km. Heitetähän tähän sitte arvioksi 4,5 km.

10.8.2013: Käyyn kiertämäs pisimmän Rapatin lenkin 5,1 km ja 7017 askelta. Ei kulije kävely ei…

11.8.2013: Äiteen kans pikku lenkki 1,4 km, 1953 askelta.

15.8.2013: Keskimmäänen Rapatin lenkki: 7055 askelta ja 5,1 km. – Mitenkähän tuo mun mittarini muuten näyttää, ku viimmeeksi tuon pisimmän lenkin se on laskenu saman mittaaseksi…

18.8.2013: Kaks lenkkiä Viivin kans. Ensi Renkolantie – Hölökkäpoloku, sitte Hölökkäpoloku – Renkolantie – Napustanmäentie. Yhtehensä 6645 askelta ja 4,8 km.

22.8.2013: Rapatin lenkki 7314 askelta, 5,3 km.

24.8.2013: Keskimmäänen Rapatin lenkki, jonka askelmittari mittas ny vain 3,7 km:n mittaaseksi 5172 askelehella. Ei pirä paikkaansa, mutta kirijatahan se ny kuitenki ylähä.

25.8.2013: Äiteen ulukooluttamista 2,7 km ja 3708 askelta.

27.8.2013: Vissihin se mittarin siirtäminen lonkalle auttoo, kun nyt se mittas Rapatin lenkille 7396 askelta ja 5,3 km.

29.8.2013: Alakaa kyllästyttää tuo samaanen lenkki. Vaihroon vähä reittiä ja kiersin koulun kautta. 6383 askelta ja 4,6 km.

31.8.2013: Kuhunankuja – Kivikyröntie – Alaanentie. 5177 askelta, 3,7 km.

2.9.2013: Koulun kautta Leppätielle 7006 askelta, 5 km.

4.9.2013: Koulun kautta Tokmannille 7122 askelta 5,1 km.

6.9.2013: Riistavallintietä Huhtimäentielle, sieltä Saveentielle ja koulun kautta kotia. 7559 askelta, 5,4 km.

8.9.2013: Äiteen kans pikku lenkki. Arviolta pari kilometriä

10.9.2013: Riistavallintie-Saveentie-Alaanentie 9570 askelta, 6,9 km. Oli vähä liika pitkä vielä tälle kunnolle…

12.9.2013: Leppätieltä Tokmannin kautta. 6877 askelta, 5 km.

14.9.2013: Renkolantie-Riistavallintie-Huhtimäentie-Kantatie-Alaanentie 9054 askelta, 6,5 km. Kävelles tuo matka tuntuu palijo piremmältä. Jos ei olsi ollu mittaria, olsin väittäny, jotta ainaki 7-8 kilometriä tuli käveltyä…

15.9.2013: Äiteen kans pieni lenkki: 3164 askelta, 2,3 km.

16.9.2013: Renkolantieltä pururaralle ja siitä Riistavallin tien kautta kotia. 5664 askelta, 4,1 km.

18.9.2013: Renkolantieltä purulle ja sielä ”perälenkki”. 8063 askelta, 5,8 km. Tällä lenkillä meni 500 km rikki. Vähä yli puolitoista vuotta säännöllisen epäsäännöllistä käveleskelyä.

20.9.2013: Tänään söin itteni sellaasehen ähkyhyn, jotta päätin teherä hitahan, mutta vähä piremmän lenkin. Renkolantieltä pururaralle ja sielä koko kiekka. Ei silläkää tullu ku 9472 askelta ja 6,8 km.

22.9.2013: Nyt ei huvittanu, vaikka oli komia sääki. Kiersin vain purun alakupään. 6404 askelta ja 4,6 km. Kotia tulles nauratti ku musta tuntuu niinku olsin lintsannu…

27.9.2013: Lähärin ähkynsulattelulenkille ja jostaki syystä ny askeltaminen oli niin heleppua, jotta päätin kokeella vähä juoksaasta aina ylämäes. Seki tuntuu ihan hyvältä ja niin mä kiersin koko purun lenkin vuorootellen juosten ja välillä hengitystä tasaallen. Juoksuaskelehet on vähä pirempiä ku kävelyaskelehet, niin mittari laski vain 6,2 km, kun se kävellen näytti 6,8 km. Askelehiaki tuli vähä vähemmän, vain 8567.

 

Tuttuja vierahia

Tänään oon käyny ensi aamusta kaupas, sitten pyöräälemäs 18 km lenkin ja sieltä tultuani sainki jo ruveta kokkaamahan. Ollahan yritetty aina aijoottaan nourattaa sitä vähähiilihydraattista. Tänään oli vuoros paistettu kukkakaali, juusto-pekonipiffit ja tomaattikastike.

Ehtoolla tuli ovesta pariki yllätystä: ensi äiteen velii, jolla oli toki asiaaki. Ei oo käyny pitkähän aikahan. Oli jännä havaata kuinka palijo Eeros ja äitees on samaa näkyä ja puhetapaki muistutti toisiansa.

Ku Eero lähti, tuli melekeen samas oven aukaasus kouluaikaanen kaveri yllätysvieraalulle. Oikeen kukkapuskan ja kaffetpaketin kans. Olipa mukavaa, vaikka ei se hätääsenä ihimisenä keriinny kauaa istua.

Jännää, ku välillä ei käy kuukausihin ketää ja sitte samana ehtoona kaks vierasta. No ei se mitää, kiva ku eres näin.