Vappua!

Menihän siinä taas melekeen viikko iliman konesta… Pääsiääsnä kones hyytyy ja ku yritin käynnistää sitä uurestansa, näkyy kipinöötä, kuuluu poks ja käyttösavut tuli pihalle.

Virranlähärethän se sieltä kärähti. Ilimeesesti se on ollu koko aijan näiren ongelmien takana, mutta sitä vikaa ei oo saatu paikallistettua, kun se huollos on aina käyttäytyny ihan ihimisiksi – tai siis tietokonehiksi.

No, se hyvä puoli siinä tietysti on, jotta konehen sisälmyksihin on vaihrettu melekeen kaikki mitä vaihrettavis on.

Eipä täs vajaan viikon aikana mitää ihimeetä oo tapahtunu. Kototöitä on tullu tehtyä enemmän, ku ei oo pääsny konehelle.

Klasit on melekeen kaikki pestynä, simaa ja rinkuloota oon teheny.

– Ai niin – ja poijalla on maanantaina työhaastattelu. Pitäkää peukkuja!

Mainokset

Pääsiääsaskarteluja

Meinasin tänään jatkaa klasien pesua, mutta se jäi meinaamiseksi. Kannoon nimittään ensimmääseksi aamulla petivaattehet parvekkehelle tuulettumahan ja sen jäläkihin lähärettihin kauppahan. Meillä ku täälä Pohojanmaalla trullit kiertää näin lankalauantaina eikä meillä ollu ensimmäästäkää trullikarkkia hankittuna.

Meirän kauppareissu tosin venähti sitte niin pitkäksi, jotta jos täälä on trullia käyny, niin ne kerkes käyrä sillä aikaa ku olimma pois. Käytihin ensi postis. Mun piti lähettää flikan unohtama muotovaahtopullo, mutta paketin hinnaksi olis tullu yhtä palijo ku koko muotovaahron hinta oli. Niimpä päätin, jotta pistän rahaa flikan tilille. Hakekohon uuren ja saa tuo unohtunu pullo olla täälä. Eipä tartte sitte joka kerta sitä rehata joukosnansa. Jätin samalla veroeherootusten muutokset postihin. Kaikille tuli matkoja ja isännälle vielä työkaluvähennyksiä sekä ns. velliraha, mikä kuuluu nuolle erityysalojen työntekijöölle.

Sitte käytihin apteekis ja sieltä lähärettihin Elisa Shopittihin viemähän nettitikkuja pois. Sain nimittään pureettua Saunalaharen kaksvuotisen sopimuksen kesken sopimuskauren, ku torettihin, jotta ne ei täälä meillä pelaa. Niitä oli tosiaan kaksin kappalehin, toinen mulla ja toinen poijalla. Nyt mulla on täs Netikan ASDL-yhteys, joka tosin on hurijan palijo kallihimpi, mutta toimii eikä enää pala käpy katkoksien takia. – No poijan osalta sekää ei menny ku Strömsöös: se ei saanu tätäkää yhteyttä pelaamahan. Ja kun se kokeeli uurestansa nettitikkua ei sekää enää suostunu toimimahan.

Kierrettihin autotarvikeliikkehiä, ku tuolla kovan onnen poijalla on taas autoki hajalla. Nyt siitä on kaasuvarppi poikki. Kahares liikkees ei ollu ja kolomannes olis pitäny olla auton rekisterinumero, jotta olsivat osannehet sen perusteella kattella justihin oikian moisen. Me ei tietysti kumpikaa muistettu sitä ja poika ei vastannu puhelimehensa… Olokohon sitte autotta ainaki tiistaihin asti.

Mentihin MiniManihin, mihinä treffasin työkaverin, joka oli kauppareissulla poikakaverinsa ja tyttärensä kans.

Sieltä tultihin lähimyymälähän ruokaostoksille. MiniManis olis varmahan ollu halavempaa, mutta jos ny eres ruaan ostaas kotopitäjehestä.

Kotia tultua tein pikaasesti proileripastaa ja sen jäläkihin kannoon petivaattehet tupahan ja tälläsin puhtahat lakanat petiihin. Sitte rupesin laulattamahan pyykkikonesta. Oon ny pesny tai tuulettanu kaikki talavitakit ja puunannu talavikengät ens talavia varte.

Taitaa olla enemmänki sijaastoimintoja nuo erellä mainitut, jotta voisin väistellä tuota klasien pesua…

Rontan raatona

Muhun on varmahan puhujennu johonki päin reikä, josta kaikki talavilomasta asti pursunnu ilo ja enerkia on valunu pois.

Olin töiren jäläkihin ihan ventti. Kävääsin kukkakaupas hakemas hauroolle narsissia, jokka oli jo valakkaantunu niin, jotten saanu enää ku nuppuusia. Kotia päästyä söin ja menin sängyn päälle ja olin ku rontan raato. Mä ajattelin ottaa vain puolen tunnin päikkärit, mutta en jaksanu nousta, ku puhelin hälyytti. Kaiken kaikkiansa torkut venähti parituntisiksi.

Olis pitäny siivota, käyrä kaupas ja hauroolla. Mä en vain jaksanu. Täälä on kaks työtööntä miestä. Onko tarkootus, jotta mä töiren jäläkihin rupian niille piiaksi? Mun mielestä ei.

Saman tien meni mielialaki alaha ku lehemän häntä. Huomenna sitte pitää siivota ja käyrä sielä hauroolla. Kauppahan ei pääse ku vasta lauantaina, siihen asti kravatahan kaapiista, mitä sieltä sattuu löytymähän.

Äläkää piitakko mun rutajamisestani vaan viettäkää hauska päästäänen (vai mikä se nyt oli).

Taas yks ihana viikonloppu

Flikka oli viikonloppuna kotona käymäs. Oli oikeen mukavaa ja piristävää. Ei tehty mitää sen erityysempää, mutta ei tarttekkaa. Riittää kun saa olla yhyres. Perijantaina tuli ja tänään lähti. 

Lauantaina oli ihanan keväänen päivä, sunnuntaina oli kylymä tuuli ja viimme yönä oli viis astetta pakkaasta. Mutta päivä oli sitte taas komia ja lämpöasteeta kymmenisen. Eikä ollu niin kova tuuli.

Töiren jäläkihin kävääsin poijan kans ostoksilla. Ostettihin poijalle lippalakki, suihkukeeliä ja reororantti. Ittelleni löysin Vero Modasta ihanan, pitkän vaalianharmaan neulejakun. Hair Storesta hain muotovaahtua, jota flikka kehuu ja kun kokeelin sen pullosta, totesin, jotta sitä munki pitää saara. Ostin vielä saman sarijan kiiltosuihkeen. Kyllä nyt pitääs saara kuontaloki kuntohon (kun vain osaas tällätä).

Lumenen tuotepaketti

Eileen töistä tullesnani oli Lumenelta kirijet orottamas. Sielä oli aika palijo muutaki kun se luvattu silimämeikin pohojustusvoiret: 3 päivävoiretta (kiinteyttävä, heleyttävä ja rauhoottava),  ripsiväri (Excellength Mascara), rajauskynä (Arctic Definition Mineral Eyeliner, yönmusta) ja 5 min SOS Cream (rauhoottava tehovoire).

Kyllä nyt taas kelepaa tuhurata naamaansa. 😀

Lisää kevään merkkiä

Eileen ehtoolla kattelin vähä markilla ja totesin, jotta raparperit jo puskoo pintahan, kukkapenkistä tuloo kaikenlaasta piikkiä eikä ne ollu vielä rikkaruohoja.

Ja mikä parasta – kuulin kuovin. Voi että se on yks mun lempiäänistäni näin keväällä!

Virkistysmatka

Oltihin taas reissun päällä. Lauantaina lähärettihin kohti Laitilaa runoystäväni Oilin syntymäpäiville. Perillä oltihin joskus puoli kuuren mais ehtoolla. Hajettihin Kievarista avaankortit hostellihin ja vietihin kamat sinne.

Siinä vaihees isännällä alakas olla jo hiuka ja lähärettihin kattelemahan, mistä saataas kämpille vähä evästä. No ei ainakaa kaupasta, kun ne oli justihin menos kiinni. Isäntä olis tahtonu krillille. Sellaasta ei kohoralle osunu, kun siinä käveltihin pieni lenkki. Nähtihin kuitenki pari R-kioskia ja käytihin sitte toisesta hakemas leipä ja sämpylä ja limukkapullo. Kysyyn myyjältä, jotta onko sielä krilliä ja jos, niin mihinä. Myyjä neuvoo meille ja niin me lähärettihin talsimahan sitä kohti. Se oli niin kaukana, jotta isännälle meinas tulla jo uskon puutet, mutta mä sanoon, jotta tuon tienristeyksen yli vielä ja jos ei sielä oo, niin sitte pyörretähän. Olihan sielä ihan kivan näköönen krillirakennus. Käytihin sielä vetämäs napahamma ”ihan kevyt” iltapala. Mäki sanoon, jotta kun mun ei oo kova näläkä, niin otan pienet ranskalaaset vain. Meinas silimät purota päästä kun mulle tuotihin isoo lautasellinen ranskalaasia. En voinu ku ihimetelä, jotta oliskahan ne isoot ranskalaaset tuotu tarijottimella…

Hostellille palattua katteltihin Avara luonto. Sen jäläkihin menin horviksi lukemahan. Eherootin isännälle, jotta mennähän Selviytyjien jäläkihin yksille Kievarihin. Otettihin ne yhyret Kievaris ja lampsittihin takaasi hostellille nukkumahan.

Sunnuntaiaamulla heräsimmä joskus puoli kahareksan mais. Käytihin Kievaris aamupalalla ja varmistin, jotta saarahan venyttää kämpän luovuttamista iltapäivähän.

Aamupalan jäläkihin oli vähä orottelua ennen ku kaupat aukes puolilta päivin. Piti saara kynsilakanpoistoainetta ja se silimämeikin pohojustusvoiret sekä Oilille kukka. Arvaatta varmahan, jotta tarkistin sen pohojustusvoirettuupin ennen ku ostin. Samalla ostin uuren kynsilakan, ku olin unisnani (ihan totta) repiny peukalonkynnestä palan irti ja siinä meni tietysti sitte kynsilakkaki… Enkä tietystikkää ottanu sitä lakkaa kotua joukkohon, ku olin lauantaiaamulla vaivalla saanu kynnet kuntohon ja ajattelin jotta ne nyt on ja pysyy. Ei pysyny.

Kaupasta tultua nähtihin hostellilla Oilin mies velijensä kans ja ihan muutama sana vaihrettihin ennen ku mä hoputin, jotta nyt pitää mennä, jotta kerkiän käyrä suihkus ja tällätä itteni synttäriille. Oli puhet mennä kahareksi. Onneksi juhulapaikka oli siinä meirän hostellin alakerras. Mutta piti käyrä viemäs kamat autohon ja avaankortit Kievarille ennen juhulihin menua.

Juhulis oli väkiä ku pipua eikä Oili itte keriinny syömähän ku vasta juhulien lopus. Sielä oli oikeen noutopöytä täynnänsä hyvää ruokaa ja päällysruaaksi kakkukaffeet. Paitti mä otin tietysti teetä.

Nähtihin sielä myös toinen runotuttu ja istuttihin sitte sen pöyräs ku siihen tuli tilaa.

Nelijän jäläkihin lähärettihin kotua kohti. Kotona oltihin kahareksan mais. Keriittihin näkemähän Idols melekeen kokonansa ja sen jäläkihin Helppo elämä.

Sinänsä virkistävä viikonloppu, kun ei tarvinnu ajella samana päivänä erestakaasi, ei tarvinnu kokata, ei siivota, ei pyykätä. Tosin eihän ne työt oo mihinkää karonnu, ne on joka tapaukses eres, mutta oli ihan mukavaa olla vähä pois tutuusta kuvioosta.

Itte asias tähänhän vois tottua, jotta vähä väliä olis reissun päällä. 😉 Tuli siinä laskettua Korollan kulutuski matka-ajos. Yhyrellä tankillisella päästihin erestakaasi, mutta mun ajotavalla ja talavirenkahat alla meni kumminki seittemän litraa saralla kilometrillä… Täs pätkäajos menöö 7,5-7,8 l/100 km vähä keliistäki riippuen.

Tyhyjän saa pyytämätäkki

Ja minä hullu vielä maksoon tyhyjästä 8,90 €.

Ostin nimittään täs taannoon Emotionista Lumenen silimämeikin pohojustusvoitehen. Tänä aamuna en enää saanu vanhasta tuupista tulemahan mitää. Niimpä otin uuren tuupin ja puristin varovasti sitä, jottei tulsi kovin palijo kerralla. Ei tullu mitää. Puristin lisää ja harmittelin, jotta ompa vajaa tuuppi. Loppujen lopuksi puristeltuani koko tuupin mitalta, totesin, jotta se on tyhyjä! Ei ollu kuivanu, vaan sitä ei ollu koskaa eres täytettykää.

Laitoon Lumenelle asiakaspalautetta välittömästi. Onneksi oli kuitti tallella ja tyhyjän tuupinki pistin taltehen, jos haluavat ne nähäräksensä.

Jourun hakemahan uuren tuupin, ku huomenna pitääs lähtiä kaverin viiskymppisille ja tuo tuote on kyllä ihan eherotoon, jos haluaa pitää luomivärit sielä, mihinä niiren pitääki olla eikä pitkin ryppyjä ja luomivakua.

Kevään merkit

Eileen aamulla töihin lähtiesnäni näin joutsenauran lentävän pohojoosta kohti. Ja kotia lähtiesnäni näin melekeen joka tuluvapellolla töyhtöhyyppiä. Illalla oli terassilla nokkoosperhonen lämmittelemäs auringonpaistehes.

Tänä aamuna kuulin kurkien äänet, vaikka itte lintuja en vielä nähänykkää.

Ja tuos työmaan klasin alla sänkipellolla on lätäköös seilannu viis joutsenta.

Kaikkien aikojen paras talaviloma!

Voi, mikä ihana lomaviikko!

Maanantain ja tiistain keskityyn kirijallisihin hommihin. Tiistaina käytihin jo päivällä salilla, kun sielä oli vielä hilijaasta.

Keskiviikkona lähärettihin ajelemahan Oulua kohti. Nähtihin matkalla joku peura/kauris, jonka lähempi lajimääritelmä jäi tekemätä. Perillä oltihin joskus kuuren mais ehtoolla. Metku veti kuulemma ennätyshepulit. Tais tykätä ku mentihin. Flikka oli teheny mulle synttärikakunki. Sitä herkuteltihin ja sitte jatkettihin viinillä, jota vein mennesnäni. Samalla pelattihin Unoa. Mulla oli aiva huippuhauska syntymäpäivä!

Torstai kierrettihin kauppoja. Vävypoijan alaku oli töis, mutta isäntä meillä oli joukos. Se raukka tuli ihan pitkähäntääsihin täihin, kun joutuu orottelemahan meitä joka vaatekaupas 😀 Sen takia se tahtoo kahareesti kaffeelle shoppaalun lomas. Löysin ittelleni peessit housut, mustan pitkähiaasen trikoopairan ja harmaan viittamaisen mohairneulehen. Ja ku vävynalaku pääsi töistä, mentihin syömähän Torrerohon. Namskis!  

Ku päästihin nuorenparin kämpille, oltihin aiva ähkys ja loppuehtoo meniki sitte ateriaa sulatelles ja soffalla löhööllen. Taisimpa torkahtaakki. Mutta kakku syötihin loppuhun, jottei vain mee haaskeelle…

Perijantaiehtoopäivällä lähärettihin kotiappäin. ”Namikaattori” ajatti meitä jotaki aiva outua reittiä pitki, mutta tulihan maisemamatkaalua siinä samalla. Sillä reissulla nähtihin parvi pulumusia. Ja mikä parasta: poika soitti, jotta hänellä on maanantaina työhaastattelu. Nyt pirän peukkuja, jotta se pääsis töihin. Viikon sisällä ehkä kuuluu, pääsöökö jatkohaastatteluuhin. Kyse on vain 3-5 kuukauren hommasta, mutta se oliski aiva sopiva pätkä, jos se vaikka sattuus syksyllä pääsemähän ammattikouluhun.

Lauantaina nähtihin omalla markilla mustarastas. Se tuli lintulauran juurelle syömähän ja laulaa luritteli sitte komiasti, ku oli kupu täynnä. Päivällä käytihin kattomas nuorisoseuran näytelmä Käpyhovin harmaat pantterit. Sai nauraa – ja lopus rääkyäkki. Sieltä mentihin äitejä kattomahan.

Pyhänä oli pyykkäyspäivä ja ehtoopäivällä Raija tuli hakemahan mua. Mentihin ensi syömähän (vähänkö oon syöny hyvin ja hyvää koko viikon!) ja sen jäläkihin Juha Tapion konserttihin. Mä maksoon ruaat, ku lupasin tarijota Raijalle syntymäpäivälahajaksi. Raija puolestansa tarijos mulle konsertin synttärilahajaksi. Loistava päätös aiva mahtavalle lomaviikolle.

Mä oon nyt aiva ku uus ihiminen. Sain teherä omia juttujani ja kaikkia muutaki mukavaa ja olla rakkahien ihimisten seuras.