Pehemiä lasku arkehen

 

Maanantaina oli sitte paluu arkehej ja töihin. Onneksi tämä vajaa viikko on sellaanen pehemoonen lasku. Varsinki ku eileen oli vielä vähä spesiaalia.

 

Leivoon maanantaiehtoolla pari ihANNEkakkua. Toisen tuotavaksi töihin ja toisen kotia. Eileen oli siis muv vanhettumispäivä ja yllätin työkaverit. Tosin neki yllätti mun: Sisko toi suklaamunapussin, mihinoli vielä kanaki niitä munia hautomahan. Pirjo puolestansa toi rasiallisen Geishaa.. Yrittääkö ne varsil lihoottaa mua? Silmänisku

 

Onnittelulaulunki sain, ku Pännäringiv vetäjä soitti ja lauloo mulle. Matkapuhelin Tuli tekstaria ja sähköpostia ja rr-sivuulla onnitteluja ja feispuukis tuli onnitteluja. Flikalta tuli puhelimehen hauska kuva Metkusta, kus sillon aurinkolasit silimillä. Vinkiä kuva! Ja postis on kuulemma vielä tulos jotaki… Huh huh – jokaham mä täytiv viiskymmentä ja oov vain itte laskuus menny sekaasin?

 

Päivällä toki tuli poru, ku Katri kysyy, jotta joko suru siskoosta alakaa helepottamahan. Mulle tuli siitä mielehej jotta ei tuu ny sitte ketää käymähän, ku ei oo enää Sirkkaa. Sirkka aina pruukas muistaa kaikki syntymä- ja nimipäiväkki.

 

Sitte tuli kuitenki isooltavelijeltä tekstarilla onnittelut ja mä haastoon sitä ehtoolla kaffeelle. Sanooj jotta meen kyllä parturihin ensi, mutta oov varmahaj jo puoli seittemäm mais kotona. Ajattelij jotta tulis eres yks vieras.

 

 

Ennen…

… ja jälkihin kampaajalla käynnin.

 

Kotia päästyäni isäntä ilimootti, jotta siskoom mies on tulos kylähän. Mä ajattelij jottei se mun syntymäpäivää muista, mutta kiva ku tuloo. Sitte mull oli postis tullu paketti varalapsel lapselta ja sen perheeltä. Soitin sinne kiitospuhelun. Paketis oli ihanan färistä kynsilakkaa ja herkkusuklaata. Lisäksi posti oli tuonu siskoom poijan perheeltä onnittelukortij ja mä soitin sinnekki kiitokset ja haastoon niitä kaffeelle.

 

Niinpä meill oli ehtoolla lopuuksi nelijä vierasta. Olipa mukavaa! Ja kaikki tuli kukkien kans. Mull on sielä ny hempiäv vaalianpunaanen/lila ruukkukrysanteemi Erkiltä, kimppu ihanan keltaasia tuluppaania velijeltä ja pirteetä narsissia siskoom poijan perheeltä. Mä kyllä motkotin niille, jott em mä sitä varte haastanu kaffeelle, jotta olis pitäny kukkapukettien kans tulla.

 

Olin kuulkaa onnellinen päivästäni.

 

Niij joo – ja töis meille tarijottihin Sacher-kakkua, ku maalliskuum myynti on kuulemma liki kaikkien aikojen ennätystä. Ja pomo tarijos Fazerin sinisiä, kus se jäi lomalle. Jotta herkuteltu on!

 

Mainokset

Lomaviikko takana

 

NYT ON SITTE LOMAVIIKKO LUSITTUNA JA VAIKKA ETUKÄTEHEN OLIN NIIN PAHALLA PÄÄLLÄ, NIIN EI KAI NUOLLE VOI OLLA KIUKUS. Ihanaahan s’on kus’ saa kakarat ja tuon neliijalakaasen kakarankakaran tänne.

 

Meill on ollu tosi hauskaa metkun kans. joka päivä ollahan käyty 3-4 kertaa riehumas takapihalla ja pellolla. Molemmat ollahan oltu väsyksis ja märkiä niil lumesta ku hiestäki ku ollahan tultu takaasi tupahan.

 

jos nyj jotaki rutajamista, niin se, jotten pääsny koko viikolla esim. shoppaalemahan. hyvä puoli siin on kumminki se, jotta rahat säästyy. ja metkun kans tuli ulukooltua reilusti enämmän ku mitä olsin ittekseni saanu aikaaseksi.

 

nuoret lähti tänä päivänä heti aamusta ajelohon takaasi kotiap päin, ku flikall oli vielä ehtoopäivällä töitä.

 

mä rupesin saman tien purkimahan lakanoota pois sängyystä ja pistin pyykkikonehen hyrräämähän. vein petivaattehet parvekkehelle tuuleentumahaj ja rupesin siivuamahan.

 

se tuon isännän kunniaksi om mainittava, jotta se tarttuu kyllä yleensä toisehen imurihin kus se havaattoo, jotta mä rupian imuroomahan. nykki se alakas imuroomahan yläkertaa, kum mä siivosin alakertaa. se sujuu nopiaa sillä lailla.

 

sitte pyhkääsil laattiat ja pyhiin tomut eres näkyvimmiltä paikoolta. kymmenehem mennes oli huusholli jo siivottu. paitti jotta äskööj justihin havaattij jotta kyllä niitä koirankarvoja vielä pöllähtelöö jostaki näkyvihin.

 

huomenna sitte töihin. olis täs kyllä ihan köykääsesti menny vielä toinenki viikko samahan syssyhyn…

 

 

 

 

Komeeta päiviä

 

Oomma nauttinu Metkun kans näistä komeesta päivistä pölläälemällä pellolla umpihanges. Joka tosij jo nyt alakaa näyttää aika leviäätte trampatulta.

 

Lumipallonheittokäsi tuloo kipiäksi, mutta eipä tuo mitää. Mun oj jo paikat valamihiksiki kipiät, ku maanantaina tein komian ilimalennon. En keriinny mitää teherä, ku olij jo perseelläni jäällä. Onneksi on hyvät pehemustehet. Käsivartta vähä porotti ehtoolla, kai se sai sev verran isoon tärskyn. Ja persposkehen tuloo varmasti hyväänem mustelma.

 

Tänään teir ruaaksi kanakeittua. Oliv varma, jotta poika ei tohori eres maistaa, mutta niin se söi isool lautasellisej ja kehuu vielä hyväksiki. Eikä isäntäkää pois sylijeskelly.

 

Laitan tähäl loppuhun kuvan Waldemarille tekemistäni rasoosta ja sukista. Eikä näis oo tarvittu mitää erityystaitua. Tuo rairootus tuloo langasta suorahan yhyreltä kerältä.

 

 

Kokkausta, kirijallisuutta ja koiranhoitua

 

Tein pyhänä aamulla Yhteishyvän Ruokamaailma-liittehestä Valkosuklaa-limerahkatortun ja aamupäivällä hirvittävän satsin pernavoita, jotta sain siitä maanantaille pernavoilootahav värkkiä. Lisukkeheksi tein uunikalaa, johonka tuli kuorrutukseksi tomaattia, vaalial leiväm muruja ja juustoraastetta.

 

Ehtoopäivällä olin kirijastos kirijallisuustapahtumas. Siel oli Eira Pättikangas, Paavo Kuoppa-aho ja Jussi Matilainen Marja-Leena Mäkelän haastateltavina. Lisäksi siel oli Vaasasta nelijä kirijoottajaa jokka esitti omia (ja yhyren saapumasta estyneher) runoja.

 

Sieltä tultuani leipaasin ehtoota varte kinkkupiirakkaa. Tosin flikaj ja vävynaluun tulo tänne meni loppujel lopuuksi karvav verran maanantain puolelle. Olivat puoli yhyreltä yöllä täälä. No, söivät siinä kumpaaki torttua ja hetken höväättyämmä kontittihin nukkumahan. Metku kävääsi jo etukätehen kattastamas makuukamaris, ku isäntä oli menny maata jo ennen ku nuoret tuli. Ja niin se karvakaveri kiekkas muorij ja faariv välis.

 

Eileenen päivä meni vissihiv vähä palautues itte kultaki. Mäki menin aamulla takaasi sänkyhyn, kus sain nuo työlääset ensi matkahan. Ja nukahrinki niij jotta heräsiv vasta vähä puoli kymmenej jäläkihin.

 

Käytihiv flikan kans kylillä päivällä. Vietihin viis kellua patteriev vaihtohon. Ja yllätys oli suuri: sielä liikkehes oli tiskin takana perijantaisen näytelmän toinen pääesiintyjistä. Oikeen piti kiitellä ja kehua loistavasta roolisuorituksesta. Flikka osti parit korvakorut ittellensä. Käytihin ruokakaupas ja kerättihim melekoonen kasa ruokaa. Ja juusto tietysti unohtuu, joka on kaikille muille tärkiää leiväm päälle paitti mulle.

 

Kotia tultua tein sitte sitä pernavoilootaa isoov vuaallisen.

 

Viimme yön koira nukkuu torella rauhas meiräv välis.

 

En tohori nuov vauhrikkahan kaverin kans lähtiä tuonne liukkahille teille. Niimpä mollahan käyty tuola pellor reunas viskelemäs lumipaakkuja. Koira saa juosta irrallansa ja meill on molemmilla hauskaa.

 

Tänään se sai maharottoman kokoosen paniikkikohtauksen, ku flikka ja vävynalaku lähtivät kaupas käymähän. Noli pakannu jo pussit Turuur reissua varte ja vienehet ne autohon. Koiraparka luuli, jotta nys se jää kyytistä. Se piti iham maharottomar riehumanäytöksej ja loppujel lopuuksi se sai ovet auki ja painuu pihalle kattelemahan sitä omaa väkiänsä. Mä sain sen kuitenki hämättyä tuolla lumen heittelemisellä ja niin se tuli takaasi tupahan ku oli tarpeeksi juosnu.

 

Ja kun nuoret tuli kaupasta, ne haukkoo täs vaij jotaki ja lähti saman tien kohti Turkua, niin koira ei eres havaannu kun ne lähti, kum mull oli sille herkkupala. Eikä se enää hötkyylly kuinkaa. Toki se makas porstual laattialla ja orotti niitä tulevaksi takaasi, mutta ei soo yhtää ulissu eikä mitää. Saas nähärä mitä se tuumaa, ku ei ne tuu yöksikää takaasi. Eikä seuraavaksikaa yöksi…

 

Meinasivat nimittääj jotta tuloovat takaasi vasta torstaina tai perijantaina. Ja sunnuntaina lähtöövät sitte taas jo kotia. Flikalla ku on pyhänäki töitä.

Tummat klasit tilattuna

 

Tänään herättihij jo kuurem mais herättelöhön poikaa. Se lähti seittemäj jäläkihin ajelohon Jyväskylää kohti.

 

Isäntä kävi hakemas työmaaltansa kuormallisen purkupuita ja sitte lähärettihin kaupungille kattelohon mulle niitä aurinkolasia. Isännänki oli puhet kattella, mutta sille iski nuukuus. Osti se sentäs partakonehen.

 

Molin pettyny silimälasiliikkehien hämäävähän hinnootteluhun. Jos plakaatis luki, jotta klasit saa vaikka 75 €:lla niin katinpaskat niitä sillä saanu. Tai olis saanu, jos olis ottanu jokku leikkilasit. Munki lasien hinnaksi tuli lopulta 155 €, ku niihil laitetahan polaroonti ja linssit omilla vahavuuksilla.

 

Useemmis liikkehis olis vastaavat lasit menny yli kaharensaran ja yhyres jo pelekät linssit olis maksanu 300! Näim meitä tyhymiä sitte huijatahan. Nuot on niiv vaikia eres itte verrata.

 

Käytihin syömäs ABC:llä, kum mä sanooj jotta saan ens viikolla olla ihan tarpeheksi pata kaulas.

 

Tänään on ollu ankian harmaa päivä ja vähä väliä on satanu vettä. No, sulattaahan se tietysti lunta pois.

 

Meiräm muuten piti mennä kaupungille mun autolla, ku sattunehesta syystä tuo isännän ”uus” auto on nyj jo ajokelevottomas kunnos. On se hyvä, jotta taloos on eres yks AUTO (= Toyota), jotta pääsöö tarvittaes kulukemahan.

Solis niinku talaviloma sitte

 

Viikko on taas menny iliman sen ihimeellisempiä sattumuksia.

 

Eileen ehtoolla käyyn töistä tullesnani postittamas pienem muistamisev Waldemarille, sitte käyyn kirijastos hakemas liput tämän ehtoollisehen Liian paksu perhoseksi –esityksehen. (Nuorisoseuran näytelmäryhymä esitti), kirijastosta kansalaasopistolle tarkistamahan oppilaskunnan tilit ja sem perähän Pännärinkihin. Kotona olij joskus puoli yhyreksäm pintahan. Sitte pika pikaa suihkuhuj ja hiukset kuivattamahan ennen ku tohtori House tuli kotikäynnille.

 

Aamulla mull oli tietysti sitte eilinem posti vielä lukemata. Sitä lukies kuluuki sitte aika niij jotta piti lähtiä töihim maalaamata silimäm paikkoja. Eivät sentäs pyörryttänehet poiskaa.

 

Ja nys sitte käytihin näil loman aluuksi kattomas tuo nuorisoseuran näytelmä. Kaisur roolihin olivat löytänehet justihin oikian ihimisen.

 

Ja ku tultihin kunnantaloolta pihalle, niin eikähäv vain taas tuullu ja tullu lunta! Alakaas jo hilijoollensa piisaamahan. Eikö nyj  jo pitääsi piar ruveta kevättämähän?

 

Huomenna pitääs kuulemma potkia poika ylähä ennem pirun kenkimää. Se meinaa lähtiä Jyväskylähäj johonki Bass Boom –kisoohin.

 

Pistäv vielä tuohol loppuhun kuvan poijalle tekemistäni kynsikkähistä. Tein niitä ku Iisakin kirkkua, monta viikkua meni nuoren kans, ku ei ollu mitää ohojetta. Piti vain aina välillä sovitella, jotta onko ny oikiam moiset. Ainaki tuo tuntuu tykkäävän niistä.