Ostosmaratooni

 

Heh! Tään päivän m’oomma isännän kans viettäny ostoksilla. Ensi aamulla lähärettihir’ ruokakauppahan. Käytihin kotona keittämäs välillä ja lähärettihin sitte kirpputoria kiertämähän. Kolome kirpparia kierrettihim, mutta mä tein sen sitte sitäki perusteellisemmin. Joukkohon nimittään tarttuu tavaraa melekeen yhyreksänkympin erestä… Eikös täm’ oo nys’ sitä talouslaman torijuntaa parahimmillansa? Ja toivottavasti joku on iloonen, ku saa mun tilittämät roposet. Mä ainaki oon iloonen onnistunehista hankinnoostani J Eli se käy henkisenki laman torijuntahan.

 

Tuolla rahalla sain pitkäl’ litanian tavaraa:

       porta lucca –sandaalit 3,40

       Marco Tozzi –sandaalit 5,-

       Himin levy Deep shadows and Brilliant Highlights 2,-

       Femme –strassifarkut (uurev’ verooset) 20,- (olivat vähä kallihit, mutta ku istuuvat niin hyvin, niin otin)

       Elisabeth Shannon –liituraitahousut 5,-

       onetwo –pitsisomisteenen paitapusero 4,-

       eMMa –farkkuhames 4,-

       Bluen harmaa hames, käyttämätöön 2,-

       sara kelly by ellos –toppi 3,50

       Lindexin pitsipusero 2,-

       Elisabeth Shannon –pleiseri, käyttämätöön 25,-

       Vero Modan harmaat housut 2,50 (hinta oli 5,-, mutta myitihin puolehen hintahaj’ ja mull’ on olemas justihin samanfärinej’ jakku)

       Twicen shortsit 1,-

       Reflexin ruutuhames 3,90

       Nuevon puuvillahousut 3,20

       perhoskoristeenen paperiveitti 2,-

       lompsa 2,-

 

Huomenehtoolla oliski sitte tieros kesäteatteria ja ravintolaillallinen. Ammattiosasto järijesti eikä kustannukset huimaa: 18,-/nuppi.

 

Mainokset

Asioolla on puolensa

 

Eileen ehtoolla saunas mietiin tämän kotiloman hyviä puolia:

 

Ei tartte

      tällätä hiuksiansa (jos ei oo menos mihinkää)

      pestä hiuksiansa joka päivä (jos ei oo menos mihinkää)

      meikata (jos ei välttämätä tunnu siltä – ja mä voin kyllä lähtiä iliman meikkiä kauppahan tai kylähän, ei oo mulle kynnyskysymys)

      piitata vaattehista, ku kotona voi haahuulla vanhoos verkkariis ja t-pairas ja lämpöösemmällä ilimalla vaihtaa verkkarit sortsiihin

      lakata kynsiänsä

      ei kulu turhan palijo rahaa (jons’ ei tee nettiostoksia)

Pyhää, arkia

 

Pyhä oli jo niinku pyhät aina: pyykkiä pesin koko päivän. Vaikka sit’ oli vain kolome konehellista, niin koko päivän siinä saa kluttaantumahan. Joka konehellinen pyörii reirut pari tuntia ja kuivausrumpu melekeen saman mokoman. Ev’ viittiny vierä kaikkia pyykkiä pihalle, kus’ satoo eikä terassin naruulle saanu mahtumahan ku osan.

 

Eileen isännän piti töihij’ ja must’ oli melekeen paras kohta lomas se, kum’ mä saiv’ vain kääntää kylykiä ja toreta isännälle, jotta mä huilaav’ vielä hetken…

 

Päivällä käyyn pyörällä Tokmannilta hakemas synttärilahajan siskoon miehelle, kirijastos hakemas lukemista ja ruokakaupasta täyrentämäs vähä jääkaapin sisältyä. Siitä tuli vajaat yhyreksän kilometriä. Enkä onneksi saanu vettä niskahani, vaikka näytti lähties vähä uhkaavalta. Ei itte asias tullu vettä koko päivänä.

 

En keittäny mitää, ku erellispäivääsiä krillimakkaroota oli jääny niin palijo. Teiv’ vain salaatij’ ja lämmitettihin makkaroota lisäksi. Ei ollu tarves syörä kovim’ maharottomasti, ku tierettihij’ jotta synttäriillä sitte taas syörähäv’ vaikka mitä herkkuja.

 

Oli kiva nähärä siskoonflikkaki. Se ku asuu Helsingis asti eikä turhan useen nähärä. Sem’ mies oli kaverinsa kans moottoripyörillä menos kohti pohojoosta ja poikkesivat siinä syömäs matkav’ varrella ja jatkoovat sitte kaffittelujej’ jäläkihin matkaansa.

 

Ehtoo meni Housen ja Nousukauren seuras. Mikä taas muistutti mulle, jotta aiva turha haaskata aikaansa elokuviev’ vahtaamisehen. Ne ku on yks toisensa jäläkihin pettymyksiä. Tämänki piti olla komeria. Mistä kohtaa? Vai onko mun huumorintajus vikaa?

 

 

 

M’oon niin Karvinen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveesiä Oulusta!

 

Maanantaina lähärettihin Ouluhun vanhaankorin kautta. Orotettihin ensi isäntä töistä, syötihij’ ja käytihin kattomas äitejä. Oliskahan ollu joskus kuuren, puoli seittemän mais, ku lähärettihin. Vettä ripsii koko matkan Ouluhun, mutta perillä nähtihin ihana, punaanen auringol’lasku. Nukkumahan meno siirtyy tiistain puolelle, kuv’ vähä evästeltihiv’ vielä ennem’ maata menua. Flikka huolii muv’ vierehensä 120 senttisehen sänkyhynsä ja poijalle pistettihin peti laattialle.

 

Tiistaina sateli, mutta me päätettihin olla piittaamatta siitä ja lähärettihin kaupungille ostoksille. Flikka löysi vaikka mitä, mutta poijalle ei löyretty ku aluushousuja ja sukkia. Ittelleni mä ostin t-pairan. Käytihin syömäs Amarillos ja ehtoo meni sitte kämpillä ähkyä poties.

 

Keskiviikkona mentihin keilaamahan. Ikänä ennen en ollu keilannu, mutta jostaki se pitää alaata. Hauskaa se oli! Pitkät kynteni jouruun uhuraamahan keilaukselle. Rupesivat nimittäär’ repeelemähäj’ ja niin mun oli parasta leikata ne kaikki lyhkääsiksi. Flikka varootti etukätehej’ jotta oikia käsi ja vasen kankku tuloo kipiäksi ja niinhän siinä käytihin, etenki ku ei muistettu venytellä. Jokahinev’ valitti paikkojansa, mutta onneksi s’oli tervestä kipua. Keilauksej’ jäläkihin käytihin kiiruhusti syömäs Hesburgeris, ku flikan piti viireksi töihin. Hesburgeris oli niin hyvä ilimastoonti, jotta tuli ihan kylymä. Flikan tultua töistä otettihiv’ vähä kalijaa ja siideriä ja tyhyjättihin yks viinipullo ja pelattihin Trivial Pursuitia ja Kimbleä. (Joo-o, sitä lasten peliä!)

 

Torstaiaamulla nuoripari kävi kattomas asuntoa, josta n’on kiinnostunehia. Isoo, saunallinen kolomio vastavalamistunehesta taloosta ja jonka keittiö/olohuone (tupakeittiö) oli maharottoman isoo. Niill’ on ny täs muutama päivä aikaa miettiä, mitä teherä. Kun ne tuli sieltä, lähärettihin taas shoppaalemahan. Käytihin Kärkkäisellä ja kaupungilla poikettihin Romeo ja Julia –nimisehen liikkeehin, josta mä löysin sen, mitä silloon aijat sitte niin hartahasti ettiin: pikkurillisormuksen! Eikä maksanu ku 7,60! (Sterling-hopiaa.) Flikka osti ittellensä korvarenkahat ja pikkurillisormuksen seki. Poika osti uusia päitä kulumakoruhunsa. Ja sitte taas syömähän: tällä kertaa Raxihin, johonka poika halus. Mä osasin pitää nyv’ varani, enkä syöny ittiäni ähkyhyn. Tosin siihen saattoo olla osasyynä, jotta Raxin evähät ei ny ihan oo mun ykkösherkkujani… Kämpille tultua mä käytin sitte koiran pihalla, ku flikka valitti, jotta hän on niin ähkys, jott’ei hän kykene.. Flikan töirej’ jäläkihin käytihin vielä koirapuistos, johona koira sai juosta syrämmensä kyllyyrestä. Tosin siinä kuumuures ei kauaa jaksanu juosta. Mutta kotia s’ei olsi halunnu millää lähtiä. Ehtoo meni sitte vain oleelles.

 

Perijantaiaamulla käytihin ensi kaupas ja tehtihin tällä kertaa ruoka kämpillä. Vävypoijan alakuki tuli meirän kans syömähän. Ruaaj’ jäläkihim’ mä vielä tiskasin ja sitte lähärettihin poijan kans kotua kohti. Navikaattori ajatti meitä jostaki aiva ihime kautta, mutta selevittihin toki sieltäki tutummalle reitille. Kotona oltihij’ joskus puoli kahareksa tai kahareksan mais.

 

Mull’ oli kyllä tosi mukava viikko kun sain olla muksujen kans! Ei me keriitty minigolffihin eikä Tietomaahan, mutta jospa sitte jollaki toisella kerralla.. Ja valitettavasti jäi näkemätä vävykokelahan bändin keikka Qstockin jatkopaikas, mutta ku poika halus välttämätä kotia jo perijantaina, jotta kerkiää Vauhtiajoohin..

 

Isäntä oli viemäs siskua miehinensä ja heirän naapuripariskuntaansa siskoon mökille. Mä kerkesin puraata laukut ja laittaa kaikki tavarat paikoollensa ja lukia viikol’ leherekki ennen ku isäntä tuli kotia joskus kymmenem’ mais.

 

Oli ihanaa nukkua omas, leviäs petis! Aamulla vaihroon petivaattehet ja sitte lähärettihin ensi äitejä kattomahan, sieltä koukattihin apteekkihin, kauppahan, pankkiautomaatille ja autua tankkaamahan. Sitte oli tarkootus käyrä kirijastos, mutta eipä tuo sitte ollukkaa näköjään lauantaisin auki vaikka niiren palautuskuitis niil’ lukooki.. Vähä pisti vihaksi ja ajattelin antaa siitä palautetta. Nym’ mull’ ei sitte oo viikol’lopuksi muuta lukemista ku runokirijoja. Paitti voihan sitä tietysti vanhoja kirijoja lukia toiskertoohinki..

 

Kotia tultua keitettihin uuretperunat ja syönnij’ jäläkihin isäntä lähti velijensä työ siirtämähän koiranhäkkiä kotua mökille. Ja minä tietysti livahrin heti tänne..

 

 

Kalojen narraamista

 

No niin. Hajettihin näläkäänem’ mukula eileej’ junalta. Junan kylymälaittehet oli ollu rikki, eikä s’ollu saanu suolaasta koko matkalla. Onneksi meill’ oli makarooniloota valamihina orottamas.

 

Ehtoopäivällä käytihin krannis velipoijan työnä, kus’ siel’ oli tytär tullu käymähän pienen kääpiöpilsnerin (= kääpiöpinseri) penikkansa kans. Olihav’ valloottava tapaus tämä pikkukaveri.

 

Kotia tultua laitettihin sauna lämpiämähän ja ehtoo meni television ääres.

 

Tänääl’ lähärettihin ongelle Kyrköösjärvelle. Saatihin yhtehensä 6 alamittaasta (10 senttistä) affenen alakua. Kaikki selekis hengis takaasi kasvamahan.

 

Raitis ilima ja sej’ jäläkihin syönti teki tehtävänsä ja jokahista alakas ramaasemahan. Mä en antanu väsylle periksi, vaan tulin konehen äärehen maksamahan laskut ja kurkkaamahav’ vähä muillekki sivuulle.

 

Pyykit orottaa konehes narulle laittua ja parin tunnin päästä pitääs olla Kauhajoella Sotkanpesällä kattomas Tankki täyteen –näytelmää. Pääsöö flikkaki eres kerran kesäs katsomon puolelle. Ei maskeeraaja ikänä kerkiä nähärä näytelmiä.

 

Huomenna vissihil’ lähäretähän ajelohon Ouluhun päin. Tai sitte tiistaina viimmeestänsä.

 

Mutta nym’ mä meen pistöhön ne pyykit ja käyn pesuulla ennen kup’ pitää lähtiä.

 

Mukavia kesäpäiviä kaikille!

Nys’ se on!

Vihiroonki se kauan orotettu loma on totta! Ja sääki ov’ vielä ihan kohorallansa.

 

Flikka soitteli (vaihteeksi) suunnitelman muutoksesta: tulooki ny iliman koiraa. Koira jää vävypoijan aluulle hoitohon siksi aikaa.

 

Se muutti sitte munki suunnitelmia: varasin meille pyhäehtooksi liput Kajon viimmeesehen Tankki täyteen –esityksehen. Jeee, mä näjen sen sittekki!

 

Alakuviikosta olis sitte tarkootus lähtiä pohojoosta kohti.

 

Tuuv’ varmahav’ vielä pyhänä kurkkaamahan tänne, kum’ maksan seuraavan kuul’ laskut pois. Näjen sitte palijoko mulle jää törsöörahaa.

 

Pitäkää ittestännä huolta. Mä annan kuulua sitte ittestäni, kut’ tuumma takaasi. Aurinkoosia päiviä!

Loma on tänääl’ lähempänä ku eileen

Eileen konkretisool’ lomalle jäämistä leipomalla ”lomapullaa” tarijottavaksi työkaveriille. Tosin en leiponu oikiaa nisua vaan teir’ raparperipiirakkaa.
 
RAPARPERIPIIRAKKA (uunipellillinen)
 
         300 g margariinia
         3 dl sokeria
         2 kananmunaa
         1 dl kermaa
         4 dl vehnäjauhoja
         2 dl hiivaleipäjauhoja
         2 rkl ruisleseitä
         6 tl vaniljasokeria
         3 tl leivinjauhetta
 
Täyte:
         n. 1 l raparperipaloja
         1 dl sokeria
         4 kananmunaa
         200 g maustamatonta tuorejuustoa
         200 g appelsiinin makuista tuorejuustoa
         2 tl vaniljasokeria
 
Vaahdota huoneenlämpöinen margariini ja sokeri. Lisää kananmunat, kerma ja jauhot, joihin on sekoitettu leseet, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Levitä taikina uunipellin pohjalle ja reunoille. Laita raparperipalat vuokaan, mausta sokerilla. Sekoita munat ja vaniljasokeri tuorejuustoon. Kaada seos raparperien päälle ja kypsennä piirakkaa 200 asteessa n. 30 min.